Sami Suo-Heikki, ohjelmistokehittäjä ja yksi Idention perustajista, esittelee blogisarjassaan lohkoketjuja, niiden toimintaa sekä kryptovaluuttoja. Sarjan muut kirjoitukset löydät tämän tekstin lopusta.
Idea käyttää digitaalista valuuttaa Internetissä ei ole uusi. Aikaa ennen kryptovaluuttaa, on tehty useita yrityksiä sen luomiseen. Suurin kompastuskivi näillä kaikilla on ollut niin sanottu ”double spending” ongelma, eli maksujärjestelmissä käyttäjät ovat pystyneet käyttämään enemmän varoja, kuin ovat omistaneet. Digitaalisen valuutan ongelmaksi on muodostunut kopioinnin ja väärennyksien estäminen.
Yli 10 vuotta ennen kryptovaluuttoja, tietokoneinsinööri Wei Dai esitteli konseptillaan ratkaisun digitaaliseen valuuttaan. Vuonna 1998 hän teki julkaisun aiheesta ”B-money”, jossa hän kertoi ajatuksen digitaalisesta valuutasta, jolla voitaisiin lähettää rahaa jäljittämättömälle digitaalisille pseudohenkilöille. Samana vuonna myös lohkoketjuteknologian pioneeri Nick Szabo esitteli konseptinsa Bit Gold -nimisestä digitaalisesta valuutasta. Bit Gold muistutti suurilta osaa B-money -valuuttaa, mutta siinä oli lisäksi ajatus digitaalisen valuutan hajautettavuudesta. Vaikka kumpaakaan digitaalista valuuttaa ei julkaistu, olivat ne suuri inspiraatio Bitcoinin luomiseen.
Ensimmäinen lohkoketjuteknologiaan perustuva kryptovaluutta, Bitcoin, luotiin vuonna 2008, kun henkilö tai ryhmä nimeltään Satoshi Nakamoto teki julkaisun aiheesta ”Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System”. Satoshi Nakamoton oikea identiteetti on edelleen mysteeri, mutta spekulointeja on tehty useaan eri henkilöön ja yhdistykseen. Julkaisussaan Satoshi esitteli ajatuksen vertaisverkon digitaalisesta valuutasta ilman kol-mansia osapuolia, eli pankkeja. Satoshin ajatus toimi pohjana Bitcoinille sekä monelle muulle kryptovaluutalle.
Tammikuussa 2008, Satoshi Nakamoto louhisi Bitcoin-verkon lohkoketjun ensimmäisen lohkon. Ensimmäistä lohkoa kutsutaan myös syntylohkoksi (englanniksi Genesis Block). Bitcoinin alkuaikoina kryptovaluutan hinta oli vain muutamia senttejä, josta vain pieni ryhmä harrastelijoita oli kiinnostuneita. Toukokuussa 2010 tehtiin ensimmäinen ostos käyttäen Bitcoinia, kun floridalainen Laszlo Hanyecz käytti 10 000 bitcoinia ostaakseen 2 pizzaa. Nykypäivänä 10 000 bitcoinia on noin 80 miljoonaa USA:n dollaria.
Huhtikuussa 2010 lanseerattiin ensimmäinen palvelu kryptovaluuttojen ostoon ja myyntiin. Ensimmäinen palvelu oli nimeltään bitcoinmarket.com, joka myöhemmin kuitenkin poistui käytöstä. Samana vuonna julkaistiin myös Mt.Gox niminen palvelu kryptovaluuttojen ostoon ja myyntiin, joka nopeasti nousi suosituimmaksi kryptovaluuttojen vaihtopalveluksi. Vuonna 2013 Mt.Gox-palvelu suoritti jopa 70% Bitcoin-verkon transaktioista. Palveluun on kuitenkin tehty useita hyökkäyksiä ja pahin onnistunut hyökkäys palveluun tapahtui helmikuussa 2014 kun palvelusta varastettiin 850 000 bitcoinia. Varastetun bitcoinin arvo oli tapahtumahetkellä 460 miljoonaa USA:n dollaria ja nykyisellä bitcoinin arvolla se on yli 6 miljardia USA:n dollaria. Ryöstön jälkeen vuosina 2014-2016 bitcoinin arvo puolittui ja hyökkäykset kryptovaluuttoja tarjoaviin palveluihin jatkuivat, mutta ei samalla tasolla kuin helmikuussa 2014.
Vuodesta 2011 Bitcoinin rinnalle on syntynyt jatkuvasti uusia kilpailevia kryptovaluuttoja. Vuonna 2013 kryptovaluuttoja oli yli kymmenen, mukaan lukien suositut Litecoin ja XRP. Maailman toiseksi suurin kryptovaluutta Ethereum julkaistiin kesällä 2015. Vuoden 2020 alussa erilaisia kryptovaluuttoja on yli 5 000 ja määrä kasvaa kiihtyvää vauhtia. Kaikkien kryptovaluuttojen markkin-aarvo yhteensä on lähes 250 miljardia USA:n dollaria. Se vastaa Suomen bruttokansantuotetta vuodelta 2018.
Lohkoketju-blogisarjan muut osat:
Osa 1: Bysanttilaisen kenraalin ongelma
Osa 2: Miksi konsensus on tärkeää?
Osa 3: Tapoja muodostaa konsensus 1/2
Osa 4: Tapoja muodostaa konsensus 2/2
Osa 5: Kryptovaluuttojen historia
