Kaksi vuotta yrittäjänä





Joonas Korgan

18.11.2020 · 7 min

Kaksi vuotta yrittäjänä

Tasan kaksi vuotta sitten lähdettiin yrittäjäksi ja aikamoinen reissu ollu kyllä tässä kuluneiden vuosien aikana.

Sanotaan et se on ollu rankempaa mitä olin kuvitellut, mutta myös paljon, paljon hauskempaa, palkitsevampaa ja parempaa mitä olisin voinut kuvitella.

Avaan tässä nyt hieman asioita joita oon oppinut tuolta matkalta ja mikä se tie on tähän päivään asti ollut.

Ettei tämä mene sellaiseksi “tänä vuonna tapahtui” kirjoitukseksi vaan sellanen et mitä oon oppinut / huomannut kahden vuoden aikana niin kerron kuitenkin tässä tärkeimmät tapahtumat mitä tänä vuonna ja myöhemmin peilaan niitä omaan toimintana.

Annan sitä kuuluisaa kontekstia ja sit myöhemmin peilaan sitä omaan toimintaan.

Tilanne 2019 lyhyesti

Ekana vuonna me päästiin meidän ensimmäiseen oikeaan toimistoon. Meillä siis ei ollut kun lähdettiin yrittäjiksi Samin kanssa edes omaa toimistoa vaan me oltiin Werstaan mobiilitiloissa. Istuttiin siellä Teemun ja Samin kanssa, hörpittiin lämpimiä juotavia sekä kylmiä ja odotettiin et milloin oltais päästy ekaan omaan toimistoon.

No päästiin sitten 2018 ja 2019 vaihteessa ekaan toimistoon, joka oli 70 neliötä noin suunnilleen ja nyt ollaan noin 180 neliön toimistossa, joka ei kyllä ole niin aktiivisessa käytössä koronan vuoksi.

Siellä se eka vuosi meni ja kasvettiin seitsemään henkilöön sinä vuonna.

Sokka irti

Vuosi 2020 alkoi muutolla taas jälleen uuteen toimistoon Eerikinkadulle ihan ydinkeskustaa. Sillä meitä aloitti heti siinä vuodenvaihteen jälkeen kaksi lisää - Tomi ja Julius.

Muistan kun me tuossa vuoden 2019 lopussa sanottiin jossain podcastissa Samin kanssa, että vuosi 2020 tulee olemaan semmonen meidän vuosi jolloin meille tulee huikeaa kasvuaa ja aletaan löytämään omaa suuntaamme. Et se ois ikäänkuin “meidän vuosi” ja siitä tulis ihan mahtava, Cheekkiä lainaten vedettäis “Sokka irti” ja annettais palaa.

Ei me väärässä oltu, mutta sanotaan, että vuosi oli loppupeleissä paljon stressaavampi ja vaikeampi mitä olin kuvitellut.

En tosin enään muista et miten onnistuin kuvittelemaan et kun kasvaa niin kaikki olisi helpompaa, se on todellakin päinvastoin. Jos jotain voin sanoa niin mitä isommaksi yritykseksi kasvaa niin sitä hankalampaa se on monilla eri tavalla.

Alkaa tulemaan uusia haasteita et miten pidetään henkilöstö tyytyväisenä, enemmän projekteja hallittavana, suuntaa, visiota, arvoja ja strategiaa pitää miettiä tarkemmin, nostaa hintoja, saada pidempiä projekteja, sanoa ei yhä useammalle asialle ja sit viel viimeiseksi - kattoo miten kilpailijat ja markkinat suhtautuu suhun eri tavalla.

This is what you call mutual respect

Aika moni huomasi tämän vuoden aikana meidän kasvun ja alkoi ottamaan meitä ehkäpä tosissaankin - me ei oltu enään vaa se parin kaverin pystyttämä firma, joka joi kaljaa ja teki vähän podcastejä sekä muutamaa projektia vaan oltiin jo aito ja oikea yritys.

Sen mukana tuli kans kunnioitusta monelta eri taholta, jotka eivät ehkä alkuun niinkään kunnioittaneet vaan olivat lähinnä et “nojoo siin ne pojat juo kaljaa ja tommost pientä pöhinää tekee”.

Sinällään ymmärrän tämän kun me tultiin aika takavasemmalta ja meidän strategiat oli ehkä vähän epätavallisia ja tulokset ei näkyneet ihan heti niin se varmaan sai monet epäilemään et mites ihmeessä tuollainen vois toimia.

Se oli kans hienoa huomioida.

Toisekseen kans niin oli huikeeta huomata, et muutama IT-alan yritys alkoi tekemään vähän samaa mitä me - on ollut upeaa seurata et miten IT-firmat on heränny markkinoinnin ja brändäämisen maailmaan.

Kiitos näiden mekin ollaan onnistuttu ja päästy näin pitkälle.

Mut mikä parasta - me ollaan saatu uusia ystäviä niin kilpailijoista kuin asiakkaistamme.

Iso kiitos menee tässä vaiheessa erityisesti Aradon porukoille - Anssille, Henkalle ja VP:lle, Visman puolesta Karo Koskiselle, joka auttaa meitä ja jatkaa meihin luottamiseen, Fredulle ja Janille Leadoosta, Unwastedistä Juusolle Anteroiselle ja Goforen Eero Rostialalle - sekä monelle muulle, jotka uskoi meidän tekemiseen heti päivästä yksi asti, kannusti jatkuvasti ja oikeasti USKOI meihin.

Tämän lisäksi muutenkin aivan kaikille jotka ovat ihan Linkedinissä, muissa sosiaalisissa medioissa ja ympäri maailmaa kannustaneet meitä - te tiedätte ketä te olette.

Me ei todellakaan oltais päästy näin pitkälle ilman tällaista mieletöntä tukea.

Korona - Sitä saa mitä tilaa

Joo jos joku ois sanonu mulle ja Samilla et Korona tulee tokana vuonna niin mä veikkaan et oltais jääty vaan päivätöihin ja pelaamaan enemmän Overwatchia / Apexia. “Hauskaahan” tästä tekee sen, että mä ja Sami oltiin memetetty ja oikeastaan vähän odotettu et tulee tämmöinen “kriisi”, jotta voitais oikeesti ottaa selvää et kuinka kovia tyyppejä me ollaan ja kuinka hyviä yrittäjiä me oikeesti ollaan.

Tällaisia kriisejä / lamoja ei ole kyl tullu koettua ikinä ja voin kyl sanoa et oon aika pölö ollu ku tollein olen ajatellut. Tää ei todellakaan ole kivaa, mutta toisaaltaan taas… me tehtiin just niinku me suunniteltiin. Eli kasvettiin ja vahvistettiin omaa asemaamme keskellä kriisiä.

Eikä tämä vieläkään ohi ole.

Voi hemmetti sanon mä, ei tämmösiä varten voi vaan millään valmistautua ja kyllä se oli aika stressaavaa kun muutama projekti lähti alta ja uusia kavereita tulossa firmaan sekä piti myydä kun kaikki laittoi hanoja kiinni.

Mutta - kovalla työllä ja en voi oikeesti tarpeeksi kiittää meidän työntekijöitä joiden ansiosta tästä “selvittiin” - laitoin selvittiin lainausmerkkeihin, koska meno jatkuu vieläkin, mutta hommat näyttävät rullaavan nyt hyvin.

Oli tää stressaavaa aikaa - mä myönnän vaikka hommat oli hallussa hyvin. Kuitenkin vähän pääl vuoden me oltin oltu vast pelikentillä.

Usko ei kuitenkaan missään kohtaan loppunut tekemiseen vaan mä tiesin et me selvitään tästä tavalla tai toisella, joten sinällään olin luottavainen, mut kyl se ressiä aiheutti.

Kiitin tossa jo meidän henkilökuntaa, mutta en voi oikeasti olla onnekkaampi siitä et meillä on niin mahtavat työntekijät, jotka otti uudet haasteet vastaan avoimin mielin ja painoi täysillä eteenpäin kun kriisi iski.

Iso kiitos Sami, Teemu, Miika, Erika, Aleksi, Wille, Julius, Tomi, Konsta, Jimmy, Santeri, Kristian ja Pyry - te kaikki teitte aivan mahtavaa ja uskomatonta työtä, sen takia me ollaan tällä hetkellä näinkin hyvässä tilanteessa ja ollaan valmiita ottamaan kohta se seuraava iso askel.

Voitot

Jos jotain oon oppinut niin on se että pitää olla TOSI kärsivällinen, mutta isoja asioita tapahtuu lyhyessäkin ajassa.

Näin kahden vuoden jälkeen me ollaan voitettu meidän ihan oma ensimmäinen julkinen kilpailutus, saatu mahtavia omia asiakkaita ja laajennettu meidän alihankintakuvioita vaikka kuinka paljon.

Vähän vajaa kaksi vuotta sitten myin 200-300€ WordPress projekteja, nyt ollaan vedetty miljoonien eurojen diilejä - kaikki tämä kahdessa vuodessa. Kärsivällinen vaan pitää olla, isot asiat tapahtuu hitaasti, mutta nopeasti samaan aikaan kuten on tullut huomattua. Ollaan kans onnistuttu rakentamaan aivan mainiota brändiä kuten on nyt huomattu viimeisien rekryjen kanssa - kaikki ovat sitä kehuneet ihan mielettömän paljon. Kiitos meidän brändin ollaan myös saatu lisää asiakkuuksia ja mikä parasta – just sellasia asiakkaita, jotka ovat olleet meille oikeita.

Opit

Oon ite oppinut nyt tosi paljon tänä aikana muutamastakin asiasta - luettelen niitä tässä ja avaan hieman niitä enemmän, mutta en ihan kaikkia.

Kassavirta on pirun tärkeää, myynti on pirun tärkeää, markkinointi on kans tosi tärkeetä, uusien asioiden kokeileminen on kans tosi tärkeetä ja henkilöstön hyvinvointi on tärkeintä sekä heistä huolen pitäminen.

Nuo asiat kun hoitaa kunnolla niin on jo voittanut mun mielestä.

Mutta mulle itselleni suurin kasvun paikka on ollut johtajana - toi sana “johtaja” on ollu mulle vieras enkä ole itseäni semmoisena nähnyt pahemmin ja vieläkin tulee vähän semmonen outo olo kun sanon itteeni johtajaksi.

Mutta sellainen musta on nyt tullut.

Voin sitäkin avaa jossain toisessa postauksessa vielä enemmän, mutta siinä on oikeasti ollu kova kasvun paikka itsellä.

On pitänyt tehdä päätöksiä, jotka eivät ole olleet tällein katsottuina parhaita ja ehkä tosi outojakin, mutta mä uskon et ne kantaa vielä hedelmää ja jos ei kanna niin ei se mitään, ne ei ole mitään life or death päätöksiä olleet.

Iso kiitos kans kun Sami ja Julius on luottanut mun päätöksiin ylätasolla joita oon tehny mm. myynnin suhteen - niitä on tullut tehtyä jokunen tässä. 😂

Tämä on jo muutenkin aika pitkä niin lopetan tämän lyhyeen.

Kaiken kaikkiaan voin sanoa et elämäni parhaimpia päätöksiä oli lyödä hyntyt yhteen Samin kanssa ja lähteä tälle matkalle - en ole ikinä ollut onnellisempi elämässäni kuin tällä hetkellä, koska saan tehdä just sitä mitä haluan ja aivan mahtavien ihmisten kanssa.