Lohkoketju: Bitcoin

Sami Suo-Heikki, ohjelmistokehittäjä ja yksi Idention perustajista, esittelee blogisarjassaan lohkoketjuja, niiden toimintaa sekä kryptovaluuttoja. Sarjan muut kirjoitukset löydät tämän tekstin lopusta.

Historia

Ensimmäinen lohkoketjuteknologiaan perustuva kryptovaluutta, Bitcoin, luotiin vuonna 2008 ja 2009 luvun vaihteessa, kun ryhmä tai henkilö nimeltään Satoshi Nakamoto teki julkaisun aiheesta ”Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System”. Julkaisussaan Satoshi kuvailee puhtaasti vertaisverkossa toimivasta digitaalisesta valuutasta, joka mahdollistaa rahan siirtämisen suoraan osapuolelta toiselle ilman kolmansia osapuolia, eli pankkeja. Digitaaliset allekirjoitukset tarjoavat Satoshin mukaan osan ratkaisusta, mutta suurimpana turvallisuustekijänä toimii käyttäjien muodostama vertaisverkko, eli lohkoketjuteknologia. Bitcoinissa käytetään lohkoketjuteknologiaa ratkaisemaan ”double spending” ongelma, eli estämään käyttäjät käyttämästä enemmän varoja kuin heillä oikeasti tai kopioimasta olemassa olevia varoja. Bitcoin-verkossa olevat noodit pyrkivät jatkuvasti käyttämään laskentatehoaan liittääkseen uuden lohkon lohkoketjuun, ja lisätessään validin lohkon, muut noodit varmistavat sen olevan oikea. Lohkot sisältävät uusia Bitcoin-transaktioita ja kun ne lisätään ketjun päähaaraan, voidaan olla samaa mieltä uusista rahasiirroista.

Nykyään Bitcoinilla on maailmanlaajuisesti yli 10 miljoonaa käyttäjää ja Bitcoin-verkossa suoritetaan 250 000 rahansiirtoa joka päivä. Bitcoin on kuitenkin vaikea nähdä pitkän aikavälin ratkaisuna, kun tällä hetkellä yhden transaktion tallentamiseen kuluu 10 000 kertaa enemmän sähköä kuin transaktion tallentaminen Visalla.

Louhinta

Tammikuussa 2009, Satoshi Nakamoto louhisi Bitcoin-verkon lohkoketjun ensimmäisen lohkon, jonka jälkeen myös muut verkon käyttäjät ovat päässeet liittymään verkkoon tekemään transaktioita ja louhimaan uusia lohkoja. Louhimisen ja rajallisuuden vuoksi bitcoinia kuvaillaan usein kullaksi. Kuten kulta, bitcoinia on rajallinen määrä maailmassa ja louhiminen tulee jatkuvasti työläämmäksi. Bitcoinia on yhteensä 21 miljoonaa kappaletta, ja tällä hetkellä sitä on louhittu 18 miljoonaa kappaletta, jättäen jäljelle enää 14 % kaikista bitcoineista louhimatta. Vaikka näyttääkin, että bitcoinin louhiminen on saavuttamassa viimeisen vaiheensa, ei se pidä täysin paikkansa. Kun bitcoinin louhiminen käynnistyi vuonna 2009, palkkio yhdestä onnistuneesta louhinnasta oli 50 bitcoinia. Vuonna 2012 se pienentyi 25 bitcoiniin ja vuonna 2016 12.5 bitcoiniin. Alkuvuodesta 2020 palkkio onnistuneesta louhinnasta tulee jälleen puoliintumaan 6.25 bitcoiniin. Bitcoinit tullaan louhimaan loppuun vasta noin vuonna 2140, ellei Bitcoin-verkon protokollaa tulla muuttamaan.

Louhinta on ainoa tapa saada maailmaan lisää bitcoineja. Bitcoin-protokolla käyttää uuden lohkon liittämisessä Proof-of-Work konsensusmenetelmää, jossa jokaisen louhintaan osallistuvan noodin on laskettava oikea hash-arvo uusista transaktioista käyttämällä SHA-256 salausalgoritmia. Noodi, mikä laskee oikean hash-arvon nopeinten voit-taa onnistuneesta louhinnasta palkkion, joka tällä hetkellä on 12.5 bitcoinia. Uusi lohko lisätään Bitcoin-verkon lohkoketjuun noin 10 minuutin välein. Hash-arvon laskemiseen vaikuttavaa vaikeutta automaattisesti helpotetaan tai vaikeutetaan, jotta uusi lohko onnistutaan lisäämään ketjuun 10 minuutin välein.

Bitcoinin louhiminen oli aluksi vain asiasta innostuneiden harrastelijoiden toimintaa ja louhinta oli mahdollista tavallisilla pöytätietokoneilla. Myöhemmin, bitcoinin arvon noustessa, myös louhinta muuttui harrastuksesta entistä ammattimaisempaan toimintaan. Louhintaa varten alettiin kehittämään siihen sopivia laitteita, joissa on normaalia tehokkaampi laskentateho ja nykyisin suurin osa bitcoinin louhinnasta toteutetaan suurissa halleissa, missä on valtava määrä louhintalaitteita.

Nykyään helppo tapa louhia bitcoinia tai muita kryptovaluuttoja on ladata jokin olemassa oleva ohjelma tähän tarkoitukseen. Ohjelmat suorittavat louhimiseen vaaditut komennot ja asetukset käyttäjän puolesta ja käyttäjän vastuulle jää vain muutama valinta ja säätö, jonka jälkeen käyttäjä pääsee louhimaan kryptovaluuttoja. Bitcoin louhinnan muuttuneen erittäin ammattimaiseksi, on harrastelijan järkevämpää louhia muita kryptovaluuttoja.

Käyttö

Bitcoinien vastaanottamiseen, lähettämiseen ja säilyttämiseen vaaditaan Bitcoin-lompakko. Lompakko voi olla esimerkiksi tietokoneeseen tai puhelimeen asennettu ohjelmisto tai turvalompakko kuten fyysinen kolikkolompakko. Fyysinen kolikkolompakko sopeutuu parhaiten bitcoinien pitkäaikaiseen käyttöön, mutta jatkuvaan ostoon ja myyntiin suositellaan ohjelmaa.

Jokaiseen Bitcoin-lompakkoon liittyy yksi tai useampi Bitcoin-osoite, mitä tarvitsee bitcoinien hankinnassa. Helpoin tapa bitcoinien hankintaan on niiden ostaminen, jonka mahdollistaa useampi eri palvelu. Myös bitcoinilla maksaminen yleistyy maailmassa kiihtyvää vauhtia ja jo nyt useampi verkkokauppa hyväksyy maksun bitcoineilla.

Sijoittaminen

Bitcoinin reilun kymmenen vuoden elinaikana yhden bitcoinin arvo on noussut muutamista senteistä aina lähes 20 000 USA:n dollariin. Kirjoitushetkellä (1.3.2020 klo 15:27) yhden bitcoinin arvo on 8 556,76 USA:n dollaria. Bitcoinin arvon muutos tuo hyvän mahdollisuuden bitcoineihin sijoittamiseen, kun siinä piilee mahdollisuus todella valtavaan sijoitetun pääoman tuottoon. Bitcoinien nykyisen määrän ollessa n. 17 miljoonaa kappaletta tarkoittaa, että kirjoitushetkellä Bitcoinin markkinaosuus on n. 145 miljardia USA:n dollaria.

Bitcoiniin sijoittaminen onnistuu helpoiten siihen tarkoitetun bitcoin-vaihtopalvelun avulla. Bitcoinin lähettämisessä on pieni lisämaksu, joka menee palkkioksi louhijoille. Louhimispalkkion lisäksi bitcoin-vaihtopalvelut veloittavat käsittelymaksun bitcoinin myymisestä ja ostamisesta.