Category: Liiketoiminta

Ohjelmistokumppanin valinta voi vaikuttaa suoraan liiketoiminnalliseen menestykseenne ja yhteistyöhön sitoutuminen on aina päätös, joka pitää tehdä harkiten. Me Identiolla ymmärrämme tämän asian merkityksen ja suhtaudumme asiakkuuksiimme vakavasti. Haluamme ohjelmistoyrityksenä varmistaa, että teemme aidosti sellaista työtä, joka mahdollistaa jokaisen asiakkaamme menestyksen.

Tässä artikkelissa avaamme, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, kun valitsette juuri teidän yrityksellenne sopivaa ohjelmistokumppania.

1. Ohjelmistoyrityksen ymmärrys liiketoimintasi tarpeista

Hyvä ohjelmistoyritys ei keskity pelkästään teknisiin ratkaisuihin vaan he ymmärtävät myös liiketoimintasi tavoitteet. Ennen kuin teet päätöksen, varmista, että potentiaalinen kumppani kysyy oikeat kysymykset ja osoittaa kiinnostusta yrityksesi toimialaa ja tarpeita kohtaan.

Me Identiolla lähdemme aina liikkeelle siitä, että kehitettävä digitaalinen tuote tai palvelu ratkaisee jonkin liiketoimintanne kannalta keskeisen ongelman. Oikean ongelman ratkaiseminen ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttaminen ovat lähtökohta hedelmälliselle yhteistyölle. Konsulteillmme on vahvaa osaamista eri toimialojen projekteista sekä erilaisissa ja eri kokoisissa kehitystiimeissä työskentelystä.

Jos tavoitteenne on esimerkiksi parantaa asiakaskokemusta, kumppanin pitäisi ehdottaa konkreettisia ratkaisuja käyttäjäystävällisyyden ja käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Kiinnitä huomiota siihen, tarjoaako ohjelmistoyritys ratkaisua juuri siihen tavoitteeseen tai ongelmaan, joka teidän yrityksellänne on.

2. Ohjelmistokumppanin referenssit ja kokemus

Kokemus eri toimialoilta ja vastaavista projekteista on useimmiten eduksi ohjelmistoprojekteissa. Tutustu eri ohjelmistoyritysten aiempiin projekteihin ja katso, löytyykö heidän sivuiltaan lisätietoa aiemmin tehdystä työstä. Kaikki referenssit eivät ole julkisia, joten kannattaa myös ottaa yhteyttä ja kysyä, onko yrityksellä ollut vastaavia asiakkuuksia tai projekteja, jotka eivät ole näkyvissä nettisivuilla. Tämä auttaa sinua arvioimaan, miten hyvin kumppani pystyy tarjoamaan juuri teidän tarpeisiinne sopivan ratkaisun.

Luotettava ohjelmistokumppani on avoin yhteistyön mahdollisuuksista ja potentiaalista sekä arvioi rehellisesti konsultin tai suuremman tiimin sopivuutta juuri kyseiseen asiakastarpeeseen.

3. Teknologinen osaaminen ja skaalautuvat ratkaisut

Ohjelmistokumppanin teknologinen osaaminen on luonnollisesti kriittistä. Varmista, että heidän tarjoamansa osaajat ja teknologiat tukevat yrityksesi kasvua ja liiketoiminnallisia tavoitteita pitkällä aikavälillä. Kuinka hyvin he huomioivat skaalautuvuuden? Pyrkivätkö he varmistamaan, että tuotteen tai palvelun jatkokehitys on mahdollisimman helppoa myös tulevaisuudessa ja vaikkapa toisen kumppanin kanssa?

Hyvä kumppani pyrkii tekemään itsestään asiakkaalle tarpeettoman jollain aikavälillä. Tämä tarkoittaa, että asiakas ei jää loukkuun kyseisen toimittajan kanssa tilanteessa, jossa tämä on ainut taho, joka syystä tai toisesta pystyy jatkamaan kehitystyötä. Konsulttiyrityksen tulee aina huomioida tämä asia omassa työssään ja pitää huolta asiakkaan mahdollisuuksista jatkaa kehitystyötä myös muiden tahojen kanssa.

Valitse ohjelmistokumppani, joka on ajan tasalla uusimmista teknologioista, voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja ja joka pyrkii jättämään osaamisensa ja tarvittavat resurssit jatkoa ajatellen myös teidän tiimillenne.

4. Viestintä ja läpinäkyvyys yhteistyössä

Onnistunut yhteistyö ohjelmistokumppanin kanssa lähtee avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Keskeistä projektin onnistumisen näkökulmasta on se, että asiakkaan ja ohjelmistoyrityksen välillä on hyvä luottamussuhde. On tärkeää, että ohjelmistoyritys pitää asiakkaan jatkuvasti kartalla projektin etenemisestä ja asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä.

Idention yksi tärkeimmistä arvoista on läpinäyvyys ja se tekee viestinnästä lähtökohtaisesti helppoa. Läpinäkyvyys näkyy työssämme mm. seuraavilla tavoilla:

• Varmistamme avoimen viestinnän sekä tiedonkulun tavoitteiden edistymisestä eri tiimien välillä.
• Jaamme säännöllisesti tietoa ja päivityksiä projektin kaikkien osapuolten välillä.
• Viestimme sekä sisäisesti että asiakkaidemme kanssa rehellisesti, selkeästi ja parhaan osaamisemme mukaan.

5. Joustavuus ja ongelmanratkaisukyky

Ohjelmistoprojektit harvoin etenevät täysin sen mukaan, miten ne on alunperin suunniteltu. Muutoksia voi tuoda esimerkiksi liiketoiminnallisten tarpeiden muuttuminen tai kehitystyön aikana saadut uudet oivallukset tai tekniset haasteet. Siksi on tärkeää valita ohjelmistokumppani, joka osaa mukautua muuttuviin tarpeisiin ja jonka kanssa yhteistyö on joustavaa.

Hyvä ohjelmistokumppani pystyy reagoimaan nopeasti ja rakentavasti odottamattomiin haasteisiin. Tämä tarkoittaa mm. joustavaa projektinhallintaa, ketteriä kehitysmenetelmiä ja ratkaisukeskeistä asennetta. Keskiöön nousee myös avoin viestintä; miten kumppani käsittelee muutostilanteet ja kuinka nopeasti se pystyy tarjoamaan vaihtoehtoisia toimintamalleja?

Joustavuus on yksi tekijä, josta me olemme Identiolla saaneet positiivista palautetta. Emme halua tehdä töitä meidän tavallamme vaan mukaudumme aina jokaisen asiakkaan omiin tarpeisiin.

6. Ohjelmistoyrityksen arvot ja kulttuurinen yhteensopivuus

Ohjelmistokehitys on usein pitkäjänteistä ja sen onnistuminen riippuu myös siitä, kuinka hyvin yrityksen ja konsulttien arvot ja toimintakulttuuri sopivat yhteen oman yrityksenne kanssa. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, jos työtavat, kommunikaatio ja yhteistyön periaatteet eivät kohtaa.

Kun valitset ohjelmistokumppania, pohdi seuraavia kysymyksiä:

• Miten ohjelmistoyritys suhtautuu avoimuuteen ja yhteistyöhön?
• Vastaavatko heidän arvonsa yrityksesi toimintaperiaatteita?
• Onko heidän työskentelytapansa sellainen, joka tukee teidän tiimiänne ja tavoitteitanne?
• Onko konsultti tai tiimi aidosti kiinnostunut tuotteestanne tai palvelustanne ja tavoitteidenne saavuttamisesta.

Me Identiolla uskomme, että parhaat projektit syntyvät avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön kautta. Arvomme – läpinäkyvyys, luottamus, turvallisuus, yhteistyö ja kokeilukulttuuri – ohjaavat kaikkea tekemistämme. Haluamme olla kumppani, jonka kanssa yhteistyö tuntuu luontevalta ja joka tuo aidosti lisäarvoa asiakkaan liiketoimintaan.

Kun ohjelmistokumppanin arvot ja kulttuuri sopivat yhteen omiesi kanssa, yhteistyö sujuu jouhevammin ja lopputuloksena syntyy parempia, kestävämpiä ratkaisuja.

Lopuksi

Ohjelmistokumppanin valinta on merkittävä päätös, joka vaikuttaa suoraan yrityksenne kilpailukykyyn ja kehitykseen. Oikean kumppanin valitsemisen ei pidä perustua vain teknologiaosaamiseen tai kokemusvuosiin vaan tärkeää on myös liiketoimintaymmärrys, viestinnän sujuvuus, joustavuus ja arvojen yhteensopivuus. Kun katsomme vaikkapa Ite wikin yrityslistaa, on mahdollisia kumppaneita lukematon määrä.

Kun teet valintaa, kiinnitä huomiota siihen, miten hyvin ohjelmistoyritys ymmärtää tarpeesi ja kuinka avoin ja yhteistyökykyinen se on. Pitkäjänteinen kumppanuus perustuu luottamukseen ja yhteiseen tavoitteeseen luoda kestävää arvoa.

Me Identiolla haluamme olla kumppani, joka ei vain toteuta projekteja, vaan auttaa asiakkaitaan onnistumaan pitkällä aikavälillä. Sitoudumme yhteisiin tavoitteisiin ja olemme valmiita laittamaan myös itsemme likoon. Jos etsit ohjelmistokumppania, jonka kanssa yhteistyö on avointa, joustavaa ja liiketoimintalähtöistä, olemme valmiita keskustelemaan tarpeistanne.

Olemme aina valmiita keskustelemaan teidän tarpeistanne, vaikka se ei johtaisikaan kumppanuuteen. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää siitä, voisimmeko me olla teille sopiva kumppani.

---

Tutustu lisää aiemmin tekemäämme työhön nettisivujemme Työmme-osiosta.

Hei! Huomaathan, että luet artikkelia, joka on julkaistu joitakin vuosia sitten. Se saattaa siis sisältää tietoa tai näkemyksiä jotka eivät vastaa enää nykytilannetta. Jos haluat ajankohtaisempaa tietoa, voit olla meihin yhteydessä.

---

Identio täyttää marraskuussa 2024 kuusi vuotta. IT-alan markkinatilanteessa on nähty yrityksemme olemassaolon aikana hyvin erilaisia tilanteita. Näköpiirissä on ollut kovaa kysyntää ja toisaalta pandemian ja hyökkäyssodan mukanaan tuomia vaikutuksia. Muuttuvassa ja välillä hyvinkin haastavassa ympäristössä on kysytty pitkäjänteisyyttä ja uskoa omaan tekemiseen. Menestys vaatii kuitenkin uskomisen ja laadukkaan asiakastyön tekemisen lisäksi paljon muutakin, kuten fiksuja toimintatapoja ja jatkuvaa kulttuurin kehitystä.

Mitkä päätökset ovat tukeneet Idention vakaata kasvua? Olen saanut nähdä yrityksen kasvun viidestä hengestä yli 30 henkilöön. Tämä teksti on omiin kokemuksiini pohjautuva resepti tähänastisen menestyksen keskeisistä tekijöistä.

1. Rakenna perustukset huolellisesti

Idention perustajat olivat nähneet konsultointibisneksen eri puolet ennen yrittäjiksi ryhtymistään. Identio sai alkunsa saatesanoilla “haluamme tuoda eri yritysten parhaat puolet omaan yritykseemme”. Kunnianhimoinen tavoite yrityksen rakentamiselle asetettiin siinä hetkessä.

Identio sai heti matkan alkuvaiheessa pitkäaikaisen kumppanin, jonka myötä rahan virtaaminen kassaan oli hetkeksi taattu. Se mahdollisti ensimmäisten rekrytointien tekemisen. Ehkä hieman epätavallista oli se, että viidestä ensimmäisestä identiolaisesta kolme oli laskuttavia rooleja ja kaksi muuta työskentelivät myynnin ja markkinoinnin parissa. Tämän kautta saimme Idention näkyviin esimerkiksi somessa heti alusta alkaen.

Olemme kasvattaneet yritystä vain tulorahoituksella. Se tarkoittaa, että emme ole ottaneet lainaa kasvun rahoittamiseksi ja olemme aina pitäneet huolta siitä, että kassassa on rahaa. Vakaa taloudellinen tilanne on kantanut myös vaikeampien aikojen yli eikä laiva ole keinunut liikaa, vaikka kaikki ei ole aina mennyt suunnitelmien mukaan.

2. Palkkaa osaavia ihmisiä – myös muihin kuin laskuttaviin rooleihin

Ei ole myytti, että ohjelmistokehittäjistä saa käydä kovaa kilpailua. Idention perustajat halusivat luoda merkityksellisen työpaikan, jossa työntekijät voisivat kokea, että heidän panoksensa on arvokas. On myös bisneksen näkökulmasta tärkeää, että osaajat haluavat pysyä yrityksessä. Pysyvyyttä olemme vahvistaneet mm. omistajuuden kautta. Kaikilla Idention vakituisilla työntekijöillä on mahdollisuus lähteä yrityksen osakkaaksi, jolloin yrityksen menestyksestä pääsee hyötymään konkreettisesti. Meille omistajuus tarkoittaa myös sitä, että seisomme tekemämme työmme takana ja sitoudumme auttamaan asiakkaitamme parhaan osaamisemme mukaan.

Jokaisella osakkaalla on oikeus neljä kertaa vuodessa maksettaviin bonuksiin. Kesällä 2022 yrityksen johto kehitti bonusmallia siten, että se suosii aiempaa enemmän myös pienempiä osuuksia omistavia työntekijöitä.

Kun ohjelmistokehittäjiä eli laskuttavia työntekijöitä on riittävästi, on jossain vaiheessa uskallettava palkata myös muita rooleja. Idention markkinointitiimissä työskentelee tekstin kirjoitushetkellä kaksi täysipäiväistä tekijää. Myös People & Culture Managerin palkkaaminen tammikuussa 2023 oli merkityksellinen askel, joka on vienyt toimintaamme ammattimaisempaan suuntaan ja mahdollistanut entistä tehokkaamman yrityskulttuurin kehittämisen.

3. Tee hyvinvoinnista ja yhdessä tekemisestä kulttuurin kulmakivi

Ilman hyvinvoivia työntekijöitä ei ole menestyvää yritystä. Näin linjasi Idention perustajakaksikko vuonna 2018 ja tästä olemme pitäneet kiinni. Hyvinvointi rakentuu monista asioista ja siihen vaikuttavat keskeisesti mm. johtaminen ja erilaiset toimintatavat. Hyvät työsuhde-edut ovat myös tärkeitä, mutta ne eivät yksinään riitä. Teemme viikottain töitä mm. yrityskulttuurin ja hyvinvoinnin kehittämiseksi ja tähän työhön voi osallistua kuka tahansa Idention henkilöstöstä.

Johto on myös linjannut, että joitakin tapauskohtaisia poikkeuksia lukuunottamatta illat ovat muuta kuin työskentelyä varten. Keneltäkään ei siis odoteta työntekoa toimistoaikojen ulkopuolella. Toki oman työnsä saa järjestää haluamallaan (ja asiakkaan kanssa sovitulla) tavalla, mutta työ ja vapaa-aika on syytä erottaa toisistaan. Jos työntekijät kuitenkin haluavat järjestää yhteisiä, koko henkilöstölle avoimia, aktiviteetteja tai afterworkeja työpäivän jälkeen, antaa yritys tukensa kustantamalla hauskanpidon.

Kysyin identiolaisilta, miksi olemme menestyneet yksilöinä ja yhdessä. Esiin nousi kantava ajatus, josta monet olivat samaa mieltä. Se liittyy vahvasti yhdessä tekemiseen.

“Menestykseemme vaikuttaa omistautuminen ja työkavereiden tuki. Painimme välillä vaikeiden ja stressaavien haasteiden kanssa. Jos joku meistä tarvitsee tukea, sitä on aina saatavilla muilta Idention työntekijöiltä. Tuki voi tarkoittaa vaikeiden asioiden pallottelua yhdessä tai joskus jopa sitä, että projektiin saadaan hetkellisesti lisäkäsiä.”

4. Vaali läpinäkyvää kulttuuria, jossa työntekijöihin luotetaan

Läpinäkyvyys mainitaan usein yrityskulttuurista puhuttaessa, mutta sen toteutuminen voi olla oma tarinansa. Voisimme varmasti tehdä itsekin asioita vielä paremmin, mutta läpinäkyvyys ohjaa monia toimintatapojamme.

Slack-kanavamme ovat kaikille avoimia ja kannustamme siihen, että keskusteluja käytäisiin mahdollisimman paljon julkisilla kanavilla. Lisäksi järjestämme viikottain lyhyen kaikille avoimen kokouksen, jossa käydään läpi kuulumisia yritystoiminnan eri osa-alueilta. Kokouksista tehdään myös muistiot, jotka jaetaan kaikille luettavaksi. Yksi omasta mielestäni keskeisin läpinäkyvyyttä kuvaava asia on se, että kuka tahansa työntekijä voi tarkistaa kuukausitasolla yrityksen tulot, menot ja pankkitilin saldon.

Olemme myös aina pitäneet kiinni siitä, että Identiolla luottamusta ei tarvitse ansaita. Matala hierarkia ja luottamus kiteytyvät myös päätöksentekomallissamme. Prosessin avulla jokainen voi tehdä yritykseen liittyviä päätöksiä.

5. Luo mahdollisuuksia kehittyä ja ole avoin muutokselle

Olen kuullut sanottavan, että mikään ei ole yhtä varmaa kuin muutos. Yksi Idention historian jännittävimmistä ja käänteentekevimmistä päätöksistä oli englannin kielen ottaminen sisäiseksi työkieleksi vuonna 2021. Näin isoon muutokseen liittyy varmasti myös haasteita, mutta omasta mielestäni se oli jälkikäteen katsottuna erittäin hyvä ratkaisu. Se on tuonut Identiolle vahvaa osaamista, kaivattua diversiteettiä sekä upeita ihmisiä.

IT-alalla, kuten monella muullakin alalla, muutos ja kehitys ovat väistämättömiä. Kun kysyimme ohjelmistokehittäjiltämme, mitä he kaipaavat työnantajaltaan, tärkeimmäksi asiaksi nousi mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Sen myötä kehitimme työntekijälähtöisesti konseptin, joka mahdollistaa opiskelun työajalla. Vaikka itse työ pitää joskus kiireisenä, on tärkeää tietää, että myös oman osaamisen kehittämiselle on varattu aikaa ja siihen on jokaisella mahdollisuus. Tämän myötä varmistamme myös sen, että voimme palvella asiakkaitamme jatkuvasti paremmin.

Menestyvän kulttuurin luominen ei kuulosta paperilla ydinfysiikalta. Se vaatii ripauksen nöyryyttä ja halua tehdä asioita entistä paremmin. Se on tehtävä kaikkia kuunnellen ja ihmisiä osallistaen. Ihmiset ovat kuitenkin tärkeintä, mitä meillä on.

---

Haluatko lukea lisää kulttuuristamme?
Tutustu siihen, miksi Identio on 100 % tekijöidensä omistama tai lue lisää askeleistamme kohti läpinäkyvämpää yrityskulttuuria.

Yleisesti

Jokaisella yrityksellä on se vaihe, että pitää kasvaa isoksi ja tällä mä tarkoitan sitä, kun siirrytään startup-meiningistä siihen “oikean firman meininkiin”. Kasvavassa yrityksessä pitää hoitaa kaikki työnantajavelvollisuudet just eikä melkein. Asiat pitää tehdä oikein ja hyvien prosessien mukaan. Intranet pitää olla kunnossa ja siellä pitää olla tiedot vakuutuksista, työterveydestä, palkattomista poissaoloista ja tiedot siitä, mitä tehdään tilanteissa X, Y ja Z.

Palkan on oltava lähes sama – ellei parempi – kuin markkinoilla olevilla isommilla kilpailijoilla.

Ei voi enää piiloutua “startupin” tai “me ollaan perhe” -tyyppisten asioiden tai lausahdusten taakse. Tekijöille pitää maksaa alan palkka, tai ainakin luoda polku sinne pääsemiseksi. 

Miksi prosessit, rajat ja ohjeet ovat tärkeitä?

Olen aina tykännyt seurata, miten isot firmat tekevät asioita. Vaikka ne eivät ole missään nimessä täydellisiä (näytäppä mulle firma, joka on “täydellinen”), niin niissä on tehty PALJON asioita oikein, jotta ne ovat päätyneet tähän pisteeseen. 

Iso asia on mm. prosessit ja niiden toimivuus. 

Nyt kun meitäkin on jo 30 henkilöä töissä, niin prosessien ja erilaisten järjestelmien toimiminen on ollut mulle mielenkiinnon kohde. 

• Pitää varmistaa, että palkat maksetaan aina ajallaan (yhtään palkkaa ei ole lähtenyt maksuun myöhässä), vakuutukset ja työterveys toimii ja kaikki muut tarpeelliset asiat ovat kunnossa. 
• Tiedetään keneen olla yhteydessä jos tulee jokin haaste ja mistä voi pyytää apua. 
• On asetettava myös rajoja; mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä. Yhtenä työkaluna tähän on esimerkiksi erilaiset budjetit. 

Rajat ovat toinen erittäin tärkeä asia. Kun olin “vaan töissä”, niin en ymmärtänyt miksi joissain firmoissa oli niin paljon byrokratiaa. 

Nyt ymmärrän. 

Työntekijöille on oltava ohjeet ja suuntaviivat miten toimia. Mitä enemmän työntekijöiden määrä kasvaa, sitä tärkeämmäksi näiden suuntaviivojen antaminen tulee. Se mahdollistaa sen, että ihmiset voivat tehdä itse päätöksiä, mikä taas johtaa nopeuteen. Nopeus on yrityksissä valttia. 

Asioita voi hoitaa “tapauskohtaisesti” kun firma on pieni, mutta kun väkeä on enemmän, niin yksityisviestien määrä kasvaa jatkuvasti. Miksi luulette, että yrityksiin palkataan ns. “Backoffice”-väkeä? Vaikka on hyviä ohjeita, niin yksityistapauksia tulee silti ja niitä pitää selvitellä. 

Prosessit ja ohjeet antavat selkeyttä ja pitävät pyörät pyörimässä. Näitä asioita ei tajunnut kun oli työntekijä, mutta aika nopeasti oman yrityksen pyörittäminen nöyristi tämän nuoren miehen. 

Palkkauksen pitää olla markkinaehtojen mukainen

Kuten lyhyesti aiemmin mainitsin, niin asia johon pitää panostaa yrityksen kasvaessa on se, että palkkojen on oltava markkinoiden mukaiset. Alkuvaiheessa yrittäjät maksavat todennäköisesti  itselleen liian vähän ja työntekijöilleen hieman enemmän. Näin mekin teimme. 

Olen kuitenkin aika varma, että ensimmäisten vuosien ajan Idention palkat olivat markkinoita alhaisempia.

Alhaisempi palkkataso ei voi kuitenkaan kestää kauaa. Työntekijät haluavat elää muullakin kuin kiitoksilla ja “We are Family” -puheilla. Se on ajatusmallina kaunis, mutta valitettavasti bisneksessä raha ratkaisee. 

Työntekijät ovat töissä, jotta saavat rahaa. 

Me olemme nostaneet palkkoja aika kovalla kädellä viimeiset puolitoista vuotta. Keskimääräinen nosto oli viime vuonna noin 14 %, jos en kauheasti liioittele. Vieläkin olisi varaa nostaa. 

Palkkojen nostaminen johtaa totta kai siihen, että kustannukset nousevat ja nyt kun olemme siirtyneet takaisin toimistolle, niin muut kulut ovat myös samalla kasvaneet.

Kulut siis kasvavat sen “startup-häämatkan” jälkeen ja siihen kannattaa varautua rakentamalla hyviä asiakassuhteita ja keräämällä kassaa. 

Jos et nosta palkkoja markkinatasolle, niin voit sanoa hei hei työntekijöillesi. Vaikka kuinka “hyvä meininki” teillä olisikaan, niin sillä hyvällä meiningillä ei valitettavasti makseta laskuja tai osteta ruokaa pöytään. 

Kulttuurin tärkeys

Kulttuuri ja sen sisällä etenkin kommunikointi ovat asioita, joihin kasvavassa yrityksessä ei mielestäni voi panostaa tarpeeksi.

Jokaisen firman pitää totta kai lähtökohtaisesti panostaa siihen, että rahaa tulee sisään enemmän kuin menee ulos (ellei teillä ole sitä sweet VC rahaa). Pidemmän päälle kulttuuri on kuitenkin se, joka muovaa millainen sun firmasta tulee. 

Tuleeko kulttuurista aidosti välittävä ja mitkä asiat ovat tärkeitä? 

Väittäisin, että meillä on sellainen kulttuuri, jossa aidosti välitetään toisesta ihmisestä ja hänen hyvinvoinnistaan. Tämän lisäksi meillä ollaan erittäin mukavia toisia kohtaan ja sanoisin, että myös elämänmyönteisiä. En osaa sitä paremmin kuvata. Olen nähnyt sen ihan käytännössä, että mitä tarkoittaa kun ollaan toisista aidosti huolissaan ja halutaan auttaa muita erilaisissa haasteissa.

Ja haasteita – niitä on valitettavasti aivan jokaisella. Siitä ei pääse mihinkään. Se, miten niihin reagoidaan, on iso juttu. 

Monet tietävät, että olen aikamoinen Garyvee-fani (vaikka nykyään en niinkään hänen sisältöjään kuluta) ja hänen kuvaus hänen yritystensä kulttuurista on ”honey empire”. Sen pointti on, että tärkein arvo tai ominaisuus on se, että ollaan MUKAVIA toisille. 

Jep, mukavia ja ystävällisiä. 

Taustalla muistetaan kuitenkin koko ajan, että tässä rakennetaan yritystä eikä hyväntekeväisyyttä, eli bisnestä pitää tehdä kannattavasti. 

Avoin kommunikaatio ja asioiden avaaminen ovat isoja juttuja. Kaikkien ei tarvitse eikä edes kuulu olla samaa mieltä kaikista päätöksistä. Tärkeintä on kuitenkin avoimuus siitä, että miksi joitain päätöksiä on tehty. 

Mekin olemme joutuneet tekemään päätöksiä, jotka ovat olleet business first. Sen jälkeen on avattu, että miksi näin tehtiin ja uskon, että tällaiset teot ovat muokanneet meidän kulttuuria oikeaan suuntaan. 

Tämän eteen kuitenkin tehdään jatkuvasti hommia ja ilman meidän henkilökuntaa ei olisi Identiota. On siis sanomattakin selvää, että tähän panostetaan ja asioita pyritään tekemään koko ajan paremmin.

Työntekijöiden koulutus

Miten koulutat työntekijöitä?
Se on kysymys, johon kannattaa löytää vastaus, sillä tapoja on monia. 

Meillä on esimerkiksi sellainen käytäntö, että kerran kuukaudessa voi pitää ID Academy päivän. Se tarkoittaa, että saat opiskella työajalla asioita, jotka vievät osaamistasi eteenpäin. (Tämä sovitaan tietysti asiakkaan kanssa ja asiakasta ei laskuteta tältä ajalta.)

Meillä on myös budjetti, jota saa käyttää opiskeluun tämän ID Academyn ohella ja sen saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Voit ostaa Udemyn kursseja, erilaisia materiaaleja tai mitä vain muuta, joka tukee oppimista.

Kaikki eivät ehdi käyttämään ID Academy päivää joka kuukausi, mutta näen, että uusien asioiden opiskeleminen on tosi monilla aloilla elintärkeää.

Tämän lisäksi meillä on viikottainen kokoontuminen ”Talent growth” porukan kanssa, jossa mietitään, että miten voisimme kehittää meidän työntekijöiden osaamista ja millä tavalla. 

Tässä Talent Growthissa on myös tarkoitus, että voidaan luoda jonkinnäköiset raamit kehittymiseen ja pohtia palkkakehitystä eri osaamistasojen perusteella. Tätä ei ole tehty täydellisesti, mutta kehitämme sitä jatkuvasti. 

Sitten on tietenkin koulutukset, konferenssit ja erilaiset tapahtumat, jotka yritys sponsoroi tilanteen mukaan.

Tavoitteiden asettaminen

Sun pitää kertoa sun tiimille ja työntekijöille mitä sä odotat heiltä yrityksen johtajana. Tämä on myös asia, johon oon itse herännyt viimeisen vuoden aikana entistä enemmän ja myönnän heti, että en ole tässä ollut kovinkaan hyvä.

Se ei missään nimessä ole hyvä juttu ja tässä on paljon petrattavaa. 

Katsokaas kun olen itse aika ”käytännöllinen” ihminen ja mun aivot toimivat erittäin simppelisti. 

Jos meille tulee työntekijä (devaaja), niin mun aivot ajattelee vaan yhtä asiaa: etsi projekti, että firmaan tulee rahaa. Sit tehdään kaikki sen eteen, että tämä onnistuu ja kaikki muu jää vähän taustalle. 

Tämä on johtanut hyviin asioihin yrityksessä. Olemme olleet kassavirtapositiivisia lähes koko ajan, laskutus rullaa hyvin, tehdään voittoa ja työntekijöiden ei ole tarvinnut pelätä muutosneuvotteluja tai lomautksia.

Tämä on hyvä puoli! 

Huono puoli on kuitenkin se, että jos ihmiset eivät tiedä mitä odottaa, niin tekeminen ei ole kovinkaan hupaisaa hommaa. Pitäisi olla ”itseohjautuva”, mutta miten ihmeessä olla itseohjautuva, jos ei tiedä mitä pitää tavoitella milloinkin? 

No onhan se vaikeaa. Tämä on ainakin itselle iso juttu, jota pitää parantaa. 

Mulla on myös pieni asennevamma kaikkea ”strategista työtä” kohtaan, koska tuntuu etten itsekään tiedä mitä se on. Kuten mainitsin, niin olen aika tekevä persoona, eli näen mitä pitää tehdä (myyntiä) ja pistän paukut siihen. 

Olen jotenkin asennoitunut strategiatyöhön semmosena ”pöhinänä” jota tuli startup-aikoina hieman harrasteltua ja se ei kyllä johtanut kuin ideaan, josta ei saatu rahaa. 

Mutta tämä on selvä kehityksen paikka itselleni. 

Closing words

Eli kertauksena; mihin kannattaa varautua? 

1. Prosessien ja suuntaviivojen hallitseminen sekä kehittäminen
2. Markkinoiden mukainen palkkaus
3. Kulttuurin kehittäminen
4. Suunnittele millä tavalla kehität/koulutat työntekijöitä.
5. Tavoitteiden asettaminen tiimeille/yksilöille. 

Varmasti jonkin verran jäi puuttumaan, mutta nämä ovat ainakin olleet nyt omassa mielessäni eniten. 

“Markkinoinnin budjetin tulisi olla 6-15 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.”
“Uudet yritykset käyttävät usein hieman enemmän rahaa markkinoinnin toimenpiteisiin.”

Netti on pullollaan ohjeita siitä, kuinka paljon yritysten tulisi satsata markkinoinnin toimenpiteisiinsä rahallisesti. Näissä ohjeissa on varmasti perää, mutta niihin ei kannata myöskään nojata liikaa. Miksi et lähtisi rohkeasti kokeilemaan erilaisia tapoja? Suunnitelmaa ja budjettia voi aina muokata sen mukaan, kun omasta tekemisestään oppii lisää.

Identio on kulkenut aina rohkeasti omaa polkuaan. Markkinointitiimissä suunitteluohjelmia paukuttavat ja brändin suuntaviivoja piirtävät kaksi art directoria ja copywriter. Kokoonpanossa on jo kaksi henkilöä enemmän, kuin monissa muissa alan yrityksissä. Se on kuitenkin ollut investointi, jonka avulla Identio on nostettu heti alkumetreillä itseään isompaan liigaan.

Kolmen henkilön palkkakulut on huomioitu erikseen ja alla esittelemme markkinointiviestintään ja sen toteuttamiseen käytetyn budjetin. Olemme pyrkineet läpinäkyvyyteen yrityksemme kaikilla osa-alueilla, joten miksi emme laittaisi jakoon myös rahaan ja omaan kehitykseemme liittyviä asioita? There you go!

Budjetti

Käytimme markkinointiin viime vuonna 16 981,61 €.
Vuoden 2021 arvioitu liikevaihtomme oli yli 1,6 miljoonaa euroa, josta viivan alle jäi noin 25 prosenttia. Näiden lukujen myötä markkinoinnin toimenpiteisiin olisi varaa laittaa vielä suurempi summa.

Käytetystä budjetista noin 52 prosenttia meni mm. kameran hankintaan ja Turun Wappuradion mainokseen sekä ulkopuolelta ostettuihin palveluihin, kuten henkilöstön valokuvaukseen ja mainosspiikkiin. Noin 48 prosenttia summasta käytettiin sosiaalisen median mainontaan. Mainostimme viime vuonna LinkedInissä, Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa.

Emme olleet määritelleet budjettiamme etukäteen kovinkaan tarkasti. Suuntaviivat oli mietittynä, mutta budjetti itsessään uupui. Olemmekin pyrkineet pienin askelin kehittämään oman tekemisemme suunnitelmallisuutta.

Miten vuoteen 2022?

Yrityksen kasvaessa suunnitelmallisuus ja budjetointi nousevat entistä tärkeämpään rooliin. Emme tee suuria muutoksia itse työn tekemiseen, mutta tulemme suunnittelemaan budjettia etukäteen entistä tarkemmin. Vuoden päästä saamme taas hieman viisaampina sanoa, miten onnistuimme budjetoinnissa ja miten onnistuimme noudattamaan sitä.

Tähtäämme Idention suhteen korkealle ja se on toistaiseksi näkynyt markkinoinnin osalta enemmän panostuksena henkilöstöön, kuin someen lyötyinä euroina. Kolmen ihmisen luovuus ja ammattitaito voivat olla jossain vaiheessa yrityksen kehitystä paljon arvokkaampi resurssi kuin somen mainosbudjetti.

---

Mitä Idention taloudelle kuului vuoden 2021 lopussa? Perustajat Joonas Korgan ja Sami Suo-Heikki käyvät podcast-jaksossamme läpi mm. yrityksen tuloja, menoja ja kasvun osa-alueita sekä perustajien palkkoja. Kuuntele jakso tästä!

Minullakin on pomoja. Yrittäjänä minun pomojani ovat työntekijät ja asiakkaat.

Identio on teknologiayritys, joka on erikoistunut digitaalisten palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Kasvu on ollut nopeaa, mutta numerot ovat pysyneet vakaina ja toiminta on pyörinyt alusta asti hyvällä menestyksellä. Liikevaihto ja tulos ovat kasvaneet vuosi toisensa jälkeen, eikä kolmas kokonainen toimintavuosikaan ollut poikkeus. Miljoonan raja liikevaihdossa jäi vain hieman vajaaksi toisen tilikauden aikana.

Heti yrityksen alkuaikoina perustajakaksikko Joonas Korgan ja Sami Suo-Heikki onnistuivat saamaan ison asiakkuuden. Se turvasi Idention ensimmäisen vuoden ja mahdollisti samalla ensimmäisen rekrytoinnin. Kasvua on sen jälkeen tehty yksi rekrytointi ja yksi asiakkuus kerrallaan. Kaikki kasvu on ollut orgaanista ja ulkopuolisia sijoituksia ei ole otettu vastaan, vaikka niitäkin on matkan varrella tarjottu.

Toimitusjohtajamme Joonas Korgan vieraili Growhow Agencyn haastattelussa, jossa reflektoitiin Idention ja sen johtajien kasvua Joonaksen omasta näkökulmasta.

Miten sinäkin voit rakentaa oman yrityksesi menestyksekkäästi? Voit lukea parhaat palat tekstinä tai kuunnella keskustelun kokonaan tekstin alalaidasta.

Johtajaksi kasvaminen vaatii nöyryyttä

Yrityksen kasvattaminen on sujunut pääosin hienosti. Toimitusjohtaja ja myynnistä vastaava Joonas pohtii omaa kasvamistaan johtajana sekä haasteita, joihin hän on törmännyt yrittäjänä.

– Jos haluaa jonkin asian mainita, niin olen kokenut haastavana johtajaksi kasvamisen ja sen, että tietyt päätökset ovat minun vastuullani. Tämä riippuu tietysti myös siitä, minkälaisia asioita kukin luokittelee haasteiksi. Olemme esimerkiksi menettäneet isoja asiakkaita putkeen niin, että useampia ihmisiä oli samaan aikaan ilman projektia.

– Olemme kuitenkin tehneet asioita fiksusti. Olemme aina pitäneet huolta kassasta ja palkoista. Yrityksen johdossa on aina ollut selkeä kuva siitä, minkä tason riskejä voimme ottaa. Tyhmiä riskejä emme ole koskaan ottaneet. Olemme myös sanoneet suoraan, että emme ole täydellisiä. Teemme tätä ensimmäistä kertaa ja tulemme varmasti tekemään myös virheitä. Se on antanut tekemiseen tietyn vapauden.

Suhtaudun varauksella mentoreihin. He ovat onnistuneet omalla tavallaan, mutta en voi tietää, onko se oikea tapa minulle.

Yritystoiminta on kuin avioliitto

Ihmiset ovat loppujen lopuksi aika vähään tyytyväisiä. Usein riittää, että rakentaa avointa ja läpinäkyvää kulttuuria. Kun työntekijät saavat tehdä sitä mistä he nauttivat, niin heillä on tunne, että heille ollaan läsnä ja yrityksessä on reilu meininki. Kun löytää vielä yritykseen mukaan saman arvomaailman omaavia ihmisiä, niin kasvu on sujuvampaa.

– On myös eräs todella yksinkertainen asia, joka toimii. Jos teet sen mitä lupaat, se pitää työntekijäsi tyytyväisinä. Identiolla on alusta asti sanottu ääneen, että palkkataso ei välttämättä ylety täysin samaan isojen ja johtavien toimijoiden kanssa. Olemme kuitenkin luvanneet, että palkat nousevat askel kerrallaan ja jokaisella on mahdollisuus päästä omistajaksi yritykseen. Olemme myös toimineet sen mukaan. Lisäksi olemme kertoneet todella avoimesti yrityksen taloudesta ja rahatilanteesta.

Kun työntekijöillä on tunne, että he voivat luottaa ihmisiin ympärillään, he ovat tyytyväisiä. Silloin heitä ei tarvitse edes johtaa niin paljon. Fiksut ihmiset osaavat tehdä päätöksiä itsekin.

Kun katsot taaksepäin, mitä tekisit toisin?

– Sanoisin, että talousasioita kannattaa alkaa miettiä heti alkuvaiheessa. Meillä ei ole koskaan ollut varsinaisia haasteita raha-asioiden kanssa, mutta numeroista pitää olla kärryillä heti alusta asti. On tietyllä tapaa vaikeaa mennä ajassa taaksepäin, kun tietää miten vähän silloin oli kokemusta eri asioista. Vaikka joku olisi sanonut minulle mitä tehdä, tuskin se olisi rekisteröitynyt päähäni riittävän hyvin.

– Minulta on aina puuttunut myös jonkinlaista jämäkkyyttä. Olen kiitollinen, että sitä on löytynyt toiselta perustajajäseneltä, Sami Suo-Heikiltä. Olen itse todella “people pleaser” ja inhoan konflikteja. Se on heikko kohtani.

Yritys ei ole koskaan valmis

We are building this business to perpetuity.

Identiota on pyöritetty täysipäiväisesti nyt kolme vuotta. Se on loppupeleissä todella lyhyt aika. Matka on tietysti vaatinut myös asiakkailtamme todella paljon. Nuorelta yritykseltä ostamiseen voi ymmärrettävästi syntyä korkea kynnys, kun vaihtoehtoina on suuria ja pitkään markkinoilla olleita yrityksiä, joiden liiketoiminta on ollut kannattavaa vuosia.

Menestyksen takana on se, että tunnistaa juuri ne yritykset, joille olemme hyvä kumppani eri vaiheessa yrityksen elinkaarta.

– Kilpailijamme ovat ehtineet tekemään töitä kauemmin kuin me. He ovat myös ehtineet tekemään enemmän virheitä, joista he ovat saaneet oppia. Meidän on oltava kärsivällisiä ja pyrin jatkuvasti etsimään suurempia asiakkaita. Se ei estä minua, vaikka tietäisin, että he voivat olla epävarmoja. Pitkällä tähtäimellä on oltava kärsivällinen, mutta mikrotasolla on tehtävä koko ajan töitä.

Mikä on parasta yrittäjyydessä?

– En haluaisi vastata perinteisiä kliseitä. Itselleni tärkeää on ollut se, että saan lähteä kokeilemaan miten yrittäjyys sujuu. Välillä on parempia ja välillä huonompia päiviä. En minäkään herää joka aamu täysin onnellisena. Parasta on ehkä se, että joka päivä on jotain tekemistä. Olen ollut monissa paikoissa töissä ennen yrittäjyyttä ja minua usein kyllästytti hommien yksitoikkoisuus. En nuorempana nähnyt kaikkia mahdollisuuksia, joita työelämällä ja isoilla firmoilla oli tarjota.

– Jokaisella on omat intohimonsa. Yrittäjän yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on itsensä tunteminen. Minä en kaivannut rikastumista vaan halusin rakentaa jotain omaa.

Lähdimme liikkeelle kolmen hengen kaveriporukalla ja nyt olemme jo 21 hengen asiantuntijayritys.

Kolme vuotta sitten, 19.11.2018, Idention Sami Suo-Heikki ja Joonas Korgan ryhtyivät täysipäiväisiksi yrittäjiksi ja olivat irtisanoutuneet palkkatöistään. Mukana oli myös yksi työntekijä ja aluksi yritys pyöri kolmen hengen voimin. Nykyään Identiossa on mukana 21 ihmistä.

Sukelsimme perustajakaksikon pään sisään kuullaksemme, minkälaisia kokemuksia heillä on Idention kehityksestä kolmen vuoden ajalta.

Kehitys eri osa-alueilla muuttaa koko yritystä

Samin näkemyksen mukaan asiat ovat menneet pitkälti niin, kuin oli suunniteltu. On kuitenkin merkittävää huomata miten paljon yritys muuttuu tällaisen kasvun myötä. Muutosta tapahtuu yrityksen jokaisella osa-alueella.

– Jos mietin omaa työtäni koodarina, niin olisin varmasti jossain muussa yrityksessä ehtinyt kehittyä sen saralla vieläkin enemmän. Oma kasvuni on viime aikoina tapahtunut muissa asioissa, kuten yrityksen kehittämisessä, johtajuudessa ja ihmisyydessä.

Edellä mainitut taidot auttavat tietysti paljon myös konsultin roolissa. Työssä on ymmärrettävä asiakkaan bisnestä ja taloutta kokonaisvaltaisesti.

– Olen oppinut näkemään asioita eri näkökulmista. Aiemmin näki yhden näkökulman, kun teki tiettyä tech stackiä. Nyt osaan soveltaa oman tiimini tekemistä enemmän organisaatiota eteenpäin vieväksi. Huomio keskittyy kokonaiskuvaan eikä vain yksittäisiin asioihin.

Kasvua erityisesti talousasioissa

Sami muistelee, miten yrityksen alkuaikoina rahankäyttöä ei hahmottanut vielä niin hyvin. Rahaa oltiin valmiina kuluttamaan vähän liikaakin ja Joonaksen piti alkaa jarruttelemaan kassan hupenemista.

– Ymmärrän nyt, miksi Joonaksen piti puuttua rahankäyttöön. Sitä kautta olen oppinut, mitä yrityksen kasvattaminen vaatii. Samalla tietysti oppii, minkälaisia päivittäisiä operaatioita se vaatii.

Kun kasvatat yritystä ilman ulkopuolisia sijoittajia, se on vähän kuin yrittäisit polttaa rasvaa ja kasvattaa lihasta yhtä aikaa.

– Joonas Korgan, CEO

Tänä vuonna on siis tapahtunut tietynlainen “taloudellinen herääminen”. Olemme tehneet kassavirtalaskelmia ja excel-taulukon yrityksen taloudesta ja numeroista. Suunta muuttui Samin toimesta kertaheitolla suunnitelmallisemmaksi.

– Havahduin tähän tilanteeseen, kun meillä oli hetki, jolloin useampi kehittäjä olisi ollut penkillä yhtä aikaa. Silloin lupasin Joonakselle, että voin hoitaa raha-asioita sillä aikaa kun hänen olisi paiskittava enemmän töitä myynnin parissa. Silloin perehdyin myös Procountoriin.

On myös huomattavasti helpompaa käydä keskustelua yritykseen liittyvistä asioista, kun taustalla on faktatietoa ja numeroita, eikä pelkkiä mielipiteitä. Lopputuloksena eräästä mielipiteisiin pohjautuneesta keskustelusta oli Google Sheet, jossa näkyy kaikki tiedot tuloista, menoista, laskutuksesta ja muista avainluvuista. Lukujen pohjalta voi tehdä myös karkeita ennusteita. Tärkeää tässä taulukossa on ennen kaikkea se, että se on avoin yrityksen kaikille työntekijöille. Se tuo paljon läpinäkyvyyttä.

Pienet askeleet ovat saaneet suunnan selkeästi ylöspäin. Yrityksessä on selkeä käsitys laskutusprosenteista, kannattavuudesta, tuntihintojen kehityksestä ja palkkakehityksestä. Rahankäyttöön ei kuitenkaan ole puututtu tai sitä ei ole rajoitettu ja työntekijöiden viihtyvyyteen halutaan panostaa.

Olemme myös uudistamassa palkkakeskusteluja lähiaikoina niin, että työntekijöitä tullaan osallistamaan prosessiin entistä enemmän. Jos yrityksen johtaja ei jossain vaiheessa enää näe yksittäisen työntekijän arkista työtä, niin onko se silloin hänen tehtävänsä päättää tämän ihmisen palkasta?

Identiossa tavoitteena on, että johtajat seuraavat enemmän yleistä palkkakehitystä ja palkkojen kokonaiskuvaa, eivätkä päättäisi yksittäisistä palkoista.

Kehityksen ja stabiliteetin vuosi

Identio on kehittymässä jatkuvasti vakaampaan suuntaan ja tietyt riskit eivät olisi realisoituessaan enää niin vakavia, kuin ne olisivat olleet aiemmin. Haasteet muuttavat tietysti muotoaan ja kasvuun liittyy aina uusia huomioitavia asioita. Yksi esimerkki tällaisesta on kommunikaatio.

Sami ja Joonas kehuvat mm. sisäisen viestinnän kehitystä:

– Meillä oli ensin pieni porukka, jonka kesken kävimme läpi eri osa-alueiden kuulumisia viikoittain. Pian sen jälkeen otimme muitakin mukaan kokoukseen, jotta päätöksenteko helpottuisi. Seuraavaksi aloimme jakaa muistiinpanot kokouksista kaikille, ja viimeisenä askeleena oli, että kaikki kiinnostuneet saivat tulla myös mukaan näihin kokouksiin. Tämä perjantain kokous on läpinäkyvän kulttuurimme iso kulmakivi.

Keväällä kävimme myös paljon keskustelua arvoista ja Idention olemassaolon tarkoituksesta. Keskustelujen edetessä tunnistimme haasteena olleen sen, että ihmiset eivät tienneet miten ja millä perusteella tiettyjä päätöksiä tehdään. Tämän johdosta loimme Identiolle oman päätöksentekoprosessin, joka auttaa eri vastuualueilla toimivia ihmisiä tekemään päätöksiä itsenäisemmin.

Mitä virheitä teimme ja mitä olemme oppineet niistä?

Viime vuoden lopulla meille oli aukeamassa hyviä asiakkuuksia ja ajattelimme silloin, että nyt katkaisemme alihankintaoravanpyörän ja nappaamme itsellemme isot asiakkaat. Olimme varautuneet pariin projektiin, mutta ne eivät kuitenkaan koskaan alkaneet.

Olimme siinä vaiheessa pitäneet kehittäjiä jo jonkin aikaa penkillä näitä projekteja varten. Kun projektit eivät alkaneetkaan, oli se tietysti virhe liiketoiminnan kannalta. Teimme paljon pienempää tulosta parin kuukauden ajan.

Opimme, että se näkyy numeroissa heti. Joitain asiakkuuksia voi odottaa ja joskus se kannattaa, mutta meillä taisi olla vähän huonoa tuuria matkassa.

Jos vastaan tulee projekti, johon sinulla on mahdollisuus tarjota kehittäjä, usein tilaisuuteen kannattaa tarttua. Kukapa olisi uskonut, että tärkeintä kassan kannalta on varmistaa laskutus?

Nämä ovat virheitä, joita tulee pakostakin tehtyä – varsinkin kun tekee asioita ensimmäistä kertaa. Loppujen lopuksi ei ole niin väliä, tulevatko työt alihankinnan kautta. Tärkeintä on, että konsultti viihtyy ja projektissa on sopivan kokoisia haasteita.

Hyvää työtä hyvien ihmisten kanssa

Yhteenvetona voimme todeta, että Identio on todella hyvässä tilanteessa. Yritykseen on selkeästi palkattu oikeat ihmiset ja toiminta kehittyy jatkuvasti.

Kaikessa tekemisessä on ollut jopa yllättävää huomata, miten paljon ihmiset välittävät Identiosta. Se paistaa yhteisessä tekemisessä ja arvostamme sitä todella paljon.

Kiitos työntekijöille ja kiitos asiakkaille. Ilman hyviä ihmisiä tämäkään ei onnistuisi. Siirtykäämme kohti neljättä vuotta taas hieman vanhempina ja kokeneempina.

Yrittäjissä näkyy myös hyvin helposti se, ovatko numerot helposti lähestyttäviä

Toimitusjohtajamme Joonas Korgan sai haastateltavakseen Visma Payn ja Visma Passelin toimitusjohtajan Terhi Karasjärven. Vuosien kokemus erilaisten laskutus-, taloushallinto-, ajanvaraus-, verkkomaksuohjelmistojen parissa huokui ja Terhi jakoi arvokkaita näkemyksiään mm. johtamiseen ja talouteen liittyen.

Voisitko hieman avata, että minkälaista päivittäinen työsi on?

Kun ihmiset tulevat hakemaan kahvia, he lähestyvät minua helpommin ja tiskikonekeikkani kestää helposti puoli tuntia.

– Toimitusjohtajan työssä on luonnollisesti paljon operatiivisia hommia. Samaan aikaan pitää muistaa ottaa aikaa strategiselle pitkän aikavälin mallintamiselle. Sanon aina, että tehtäväni on katsoa horisontin taakse ja hoitaa kasvuprojektit. Operatiiviset asiat vievät välillä enemmän ja välillä vähemmän aikaa.

– Teemme paljon yhteistyötä Visma-yhtiöiden kesken. Työhön kuuluu myös paljon sidosryhmäyhteistyötä ja projektien mallintamista. Pitää löytää tilkkutäkistä prioriteetit ja hoitaa ne ensin pois alta. Sen jälkeen voi istua palavereissa kun on tarkistanut, ettei ole pullonkaulana muiden asioiden edistämiselle. Ajankäytössä pitää olla kova kuri ja sitä pitää tehdä prioriteettien avulla.

– Minulla on kuukaudelle tavoitteet, joiden kautta lähestyn viikkoa ja sitä kautta työpäiviä. Aina tulee vastaan joitakin ad hock -hommia. Menen satunnaisesti mukaan myös asiakasprojekteihin, mutta ihmisille täytyy muistaa antaa työrauha. Menen tietysti aina silloin mukaan, jos minua pyydetään.

– Kun vaihdoimme uusiin toimitiloihin, niin siivouspalvelusta kysyttiin haluammeko siivoojan hoitavan tiskikoneen täytön ja tyhjennyksen. Olin kauhuissani ja sanoin, että ei missään nimessä. Kun minulla on kiireinen päivä toimistolla ja olen ollut suljettujen ovien takana palavereissa, menen keittiöön hoitamaan tiskejä. Kun ihmiset tulevat hakemaan kahvia, he lähestyvät minua helpommin ja tiskikonekeikkani kestää helposti puoli tuntia. Samalla olen saanut ihmisiin yhteyden ja kuullut, miten työt sujuvat. Olen helpommin lähestyttävä ja maanläheisempi. Tällaiset kohtaamiset ovat hyviä ja tärkeitä niin ihmisten kohtaamisen kuin liiketoiminnallisen käsityksenkin näkökulmista.

Kuinka tärkeää digitalisaatio on ollut ja onko siihen tullut iso kiihdytys viimeisten vuosien aikana?

– Sellainen lentävä lause on syntynyt, että aiemmin kehitysprojektit jotka kestivät kolme vuotta, tehtiin koronan aikana kolmessa viikossa. Kyllä sen näki, miten online-työkalut kehittyivät kun oli pakko kehittyä. Esimerkiksi Visma Pay on räjähtänyt aivan totaalisesti koska kaupankäynti on siirtynyt verkkoon.

– Minua kiinnostaa aina kestävä kehitys ja pitkän aikavälin tekijät. Emme puhu vain työkalujen muutoksesta vaan kaiken kaikkiaan työn tekemisen muutoksesta. Näemme toimistoissa kokonaisen murroksen ja nyt toimistoja lähdetään muuttamaan ihmisten kohtaamistiloiksi.

– Digitalisaation myötä menemme verkkoon ja tarjolla on erilaisia mahdollisuuksia, mutta kyse ei ole pelkästään siitä. Ihmisten käyttäytyminen muuttuu, jolloin kyse on myös siitä, miten työkalut pystyvät muuttumaan siinä mukana. Meillä on edelleen paljon kehitettävää ja asioita, joita pitää tehdä paremmmin. Onneksi on myös painetta kehittää järjestelmiä valmiiksi.

– Kun puhumme digitalisaation kehityksestä, niin se voi olla tukemassa asiakaskokemusta. Asiakaskokemuksen täysi digitalisaatio on asia, jota kuitenkin hieman arvostelen. En usko, että voimme täysin korvata kahden ihmisen kohtaamista. On tietysti tukimuotoja, jotka auttavat tiedon jakamista esimerkiksi vuorokauden ympäri.

Olemme panostaneet paljon asiakaskokemukseen. Pyrimme tuomaan työkaluja siihen, että taloushallinto ei olisi niin pelottava asia.

Osaatko kertoa, mitä eri aloilla on tapahtunut viime aikoina?

– Kun katsomme ohjelmistojamme isossa kuvassa, niin voimme nähdä, mitä liike-elämässä on tapahtunut isossa kuvassa. Meillä on toimialoja, jotka ovat kasvaneet huimasti. Tiedämme, että tällä hetkellä kaikki rakentavat ja remontoivat, pihaa jynssätään ja kodissa vietetään enemmän aikaa. Näemme siis, että on toimialoja joilla on voimakas imu päällä ja tilauskirjat täynnä.

– Tiedämme samaan aikaan, että kulttuuri, luovat alat ja matkailu ovat kokeneet yleensä enemmän sesonkivaihtelua ja ravintolat ovat olleet nyt koronan takia kokonaan kiinni. On vaikeampaa yleistää sitä, miten näillä aloilla menee ja vastaus riippuu myös toimialasta. Kun katsomme trendiä niin näemme, että kasvu joka joiltain toimialoilta tulee, ei riitä kattamaan sitä kuinka moni toimiala on tällä hetkellä suurissakin haasteissa.

– Silloin kun ei ole liiketoimintaa, on luonnollisesti vähemmän laskuja, joita lähetetään. Meidän tehtävämme Suomessa on nyt saada nämäkin toimialat takaisin liikenteeseen. Tilanne on vaikuttanut tietysti meihinkin, mutta ei niin voimallisesti kuin joihinkin näihin toimialoihin.

Kuinka hyvin yritykset yleensä tuntevat omaan talouteensa liittyvät numerot?

– Kun katsomme kouluaikoihin, niin joukosta erottuivat silloinkin esimerkiksi matematiikassa ja äidinkielessä menestyvät. Yrittäjissä näkyy myös hyvin helposti se, ovatko numerot helposti lähestyttäviä – ovatko ne kavereita vai peikkoja. Kun tapaat yrittäjän, joka on kartalla numeroista ja siitä miten raha liikkuu, niin silloin päätöksenteko on aika paljon paremmalla pohjalla. Kun liiketoiminnassa tulee koronan kaltaisia totaalisia shokkeja, kyvykkyys reagoida siihen lyhyellä aikavälillä on hivenen parempi.

– Voi olla intohimoinen yrittäjä ja hyvä siinä mitä tekee. Numerot voivat tuntua raskailta ja ärsyttäviltä. Silloin kun tunnistaa, että se ei ole minulle luontaista, niin siihen rooliin on hankittava joku, joka ei tunne niitä raskaiksi. Jollain on oltava käsitys numeroista. Kun pystyt katsomaan kassavirtaa eteenpäin, tiedät mistä raha tulee ja mihin se menee. Kun tehdään riskialttiita päätöksiä, pystyt mallintamaan päätösten vaikuttavuutta liiketoimintaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

– Jos on yksittäinen asia jonka haluaisin sanoa suomalaisille yrittäjille, niin se olisi kassavirran merkitys. Kun tiedetään numerot, niin päätökset ovat todella paljon laadukkaampia. Pääviestini on, että sinun ei itse tarvitse rakastaa numeroita, mutta hanki sellainen ihminen joka rakastaa niitä sinun puolestasi.

Sanon usein sitä, että numerot puhuvat minulle. Kaikille ne eivät puhu. Kun katsot samoja numeroita riittävän pitkään, niin kyllä ne alkavat kertoa sinulle omaa tarinaansa.

Onko sinulla antaa vielä vinkkejä siihen, missä vaiheessa yrityksen tulisi uskaltaa tehdä investointeja tulevaisuuteen?

– Minun on helppo puhua tästä oman ideologiani kautta. Me investoimme aina kasvuun. Kasvu ei tule yhdessä yössä ja kun lähdemme tekemään pakkoinvestointeja viimeisellä mahdollisella hetkellä, niin silloin ollaan usein investoimassa liian myöhään.

– Kokemukseni mukaan onnistuneimpia investoinnit ovat olleet kun kiireelliset asiat ovat vielä kiireettömiä ja investointeja lähdetään tekemään niin, että meillä on enemmän happea jota hengittää ja enemmän aikaa, että investoinnit ehtivät potkaista käyntiin. Tällaiset investoinnit ovat olleet parhaita niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

– Investoinneista tulisi saada tietynlainen kiire ja pakko pois. Hyvällä strategialla ja analyysillä hallitut riskit, jotka ollaan mallinnettu niin onnistumisen kuin epäonnistumisen kautta – sieltä saa usein parhaan ROI:n.

– Yhden asian haluan vielä sanoa. Jos sinulla on asia jota olet miettinyt jo aiemmin, mutta et ole saanut vielä tehtyä, niin aloita se tänään.

Homma on mennyt vakavammaksi.

Voittoja ja tappioita

Tammi-helmikuussa Identiolla oli kova halu joihinkin avainasiakkuuksiin ja käytimme paljon paukkuja niiden saamiseksi. Yhdessä potentiaalisessa projektissa kävi niin, että teimme hetken yhteistyötä, mutta emme lopulta saaneet kyseistä asiakkuutta. Tekemiseen ei löytynyt yhteistä säveltä.

Tilanteessa muistui taas mieleen, että jos keskittyy liikaa yhteen tavoitteeseen, se on pois muusta päivittäisestä työstä. Tavoitteiden pitää aina olla sen kokoisia, että ne eivät vaaranna liikaa muuta tekemistä. Pakkasella emme ole tällaisista haasteista huolimatta koskaan käyneet ja olemme aina käyttäneet rahaa fiksusti.

Haluamme ottaa sellaisia riskejä, että niiden realisoituessa olemme vielä ihan ok.

Kun on mukana tällaisessa konsulttibisksessä, niin kyllä konsulttien täytyy laskuttaa projekteissa. Varasimme heitä pitkään sellaisiin projekteihin, joiden annettiin ymmärtää lähtevän liikkeelle. Ne eivät kuitenkaan lähteneet.

Olemme puhuneet jo pitkään, että tällaisiin tilanteisiin täytyy olla varattuna kassaan rahaa. Pari huonompaa kuukautta ei saa vaarantaa yrityksen tulevaisuutta.

Maalis-huhtikuussa teimme paljon töitä myynnin eteen. Löysimme kaikille projektit ja saimme muutaman oman asiakkuuden. On ollut todella hienoa seurata, miten tämä kevät on mennyt. Kuten sanottu, otimme alkuvuodesta vähän takkiin, mutta toisaalta nyt voitimme 10 muussa asiassa. Muutamat asiakkuudet kasvoivat myös merkittävästi kevään aikana.

Viimeisten parin kuukauden aikana perustajakollegani Sami on ottanut enemmän haltuun yrityksen lukuja ja dataa. Hän kommentoi tämän hetkistä tilannetta:

– Olen ollut yrittäjänä onnekkaassa asemassa. Joonaksella on ollut paljon enemmän firman pyörittämiseen liittyviä asioita hoidettavanaan. Olen päässyt pienemmällä työllä, vaikka tietysti minun työni on ollut sitten jossain muualla. Ensimmäiset kaksi vuotta meni töitä tehdessä niin, että projekteja saattoi olla kolme kerrallaan ja laskutusta oli jopa 77 tuntia viikossa. Nyt kun meitä on paljon enemmän, oma panokseni ei ole enää 100% jostakin asiakkuudesta, vaan esimerkiksi 16%. Olen tehnyt aiemmin kovan työn, jotta firma on lähtenyt liikkeelle, mutta nyt olemme päässeet siihen pisteeseen, että se ei ole pakollista. Minun ei tarvitse tehdä 80 tuntia viikossa, että yrityksemme pärjää.

– Minulla on ollut viime aikoina enemmän mahdollisuuksia katsoa asioita sivulta tai ulkopuolelta. Minun on ollut helppo tuoda asioita esiin datan ja lukujen kautta. Haluan, että ne auttavat ihmisiä johtamaan yritystä paremmin. Jos ei ole johtavassa asemassa, niin osaa tehdä yrityksen kannalta hyviä päätöksiä, koska kaikilla on pääsy samaan dataan. Se tuo läpinäkyvyyttä toimintaamme.

Kulunut vuosi: pääpointit ja numeroita

• Liikevaihtomme on tuplaantunut. Tulos on kärsinyt hieman, sillä olemme investoineet kasvuun. Pudotus ei ole hälyttävä, mutta tottakai sen huomaa.
• Kun siirtyy 10 henkilön yrityksestä 20 henkilöön, alkaa myös tapahtua paljon. Viestejä tulee jatkuvasti asiakkailta ja potentiaalisia asiakkailta.
• Ihmiset tuntevat meidät paremmin ja ottavat yrityksemme vakavammin.
• Henkilöstokulut kasvavat tietysti paljon, kun yritys kasvaa.
• Työn määrä kasvaa, kun henkilöstöä tulee lisää. Yrittäjän täytyy jatkuvasti varmistaa, että hommat sujuvat yhtä moitteettomasti kuin ennenkin.

Jos perustaisimme yrityksen uudelleen nyt, tekisimme varmasti monta asiaa eri tavalla tai paremmin. Haasteena on, ettei vertauskohteita ole kun rakentaa yritystä ensimmäistä kertaa. Aina voi toki kysyä muilta, mutta puhutaan vielä suuresta erosta verrattuna siihen, jos olisit kokenut asiat itse. Teemme 80% asioista täysin oikein ja se myös varmistaa, että ainakin 80% asioista tulee menemään hyvin.

Haasteita tulee kaikille ja ne ovat aina erilaisia. Kolmen hengen kaveriporukassa on eri haasteet, kuin 20 hengen asiantuntijaorganisaatiossa. Aina pitää tottua uuteen asetelmaan ja ymmärtää, että jotkut asiat eivät enää skaalaudu samalla tavalla.

On tyhmää oppia kantapään kautta, mutta joskus niin oppii parhaiten.

Tässä vielä viime aikoina korostunut neuvo: kaikki menestyneet yritykset tietävät omat numeronsa.

Idention perustajat Sami Suo-Heikki ja Joonas Korgan ovat olleet täysipäiväisiä yrittäjiä nyt kahden ja puolen vuoden ajan. He ovat aina jakaneet oppimiaan asioita avoimesti. He istuivat yhdessä podcast-studioomme ja pohtivat yrittäjyyttä ja siihen liittyviä teesejä. Tässä tekstissä esittelemme viisi huomiota etenkin aloittelevalle yrittäjälle.

1. Yrittäminen ei ole helppoa – edes statistiikan valossa

Yrittäjyyttä kannattaa tehdä hetki osa-aikaisesti ennen kuin lähtee täysipäiväiseksi. Silloin sinulla on oletettavasti jokin päivätyö, josta saat palkkaa. Päivätyön ohella voit kokeilla omaa ideaasi ja sen toimivuutta. Jos huomaat, että yritysideasi ei toimikaan, voit pysyä työssäsi vielä jonkin aikaa ja miettiä, miten etenet yrittäjyyden kanssa.

Ihmisten riskinsietokyky tietysti vaihtelee, mutta tämä on hyvä keino pienentää riskiä. Oma elämäntilanne vaikuttaa paljon siihen, minkälaisia riskejä ihminen uskaltaa ottaa.

Olemme tällä alalla etuoikeutettuja, koska yrittäjäksi lähtiessä ei tarvitse kuin läppärin syliin. Sen avulla yritys jo pyörii.

Yrittäjyyteen yhdistyy usein mielikuva siitä, että yrittäjä tienaa heti valtavia summia ja voi ajella hienoilla autoilla. Se on useimmiten kuitenkin kaukana todellisuudesta ja pitää huomioida, että rikastuminen voi kestää vuosikymmeniä.

“Monille olisi varmasti helpompaa keskittyä työntekijänä pelkkään koodaamiseen. Yrittäjän pitää keskittyä myös yrityksen pyörittämiseen. Toisaalta se voi kaikilla mittareilla myös antaa enemmän kuin ottaa.”, Sami Suo-Heikki pohtii.

2. Älä laita koko omaisuuttasi kiinni yritykseen

“Jos vertaan itseäni muihin, niin jaksan ehkä tehdä töitä pari tuntia enemmän kuin moni muu. Ei minulla sen suurempia supervoimia ole.”

– Sami Suo-Heikki

Sami ja Joonas muistuttavat, että saattaa kestää jopa viisi vuotta päästä vauhtiin yrittäjänä:

– Jos katsoo Identiota nyt ja kaksi vuotta sitten, niin pari vuotta sitten olisi ollut hurjaa pankkitilin kannalta, jos projekti olisi loppunut kesken. Nykyisessä tilanteessa se ei olisi niin huolestuttavaa, koska muut projektit jatkuisivat kuitenkin normaalisti.

Riskien ottamisesta sanottakoon myös, että jokaisen rekrytoinnin kohdalla riski tietyssä mielessä pienenee. Kun yrityksellä on useampi asiakas ja sitä kautta useampi projekti, niin yhden asiakkuuden mennessä huonosti jäljelle jäävat vielä kaikki muut asiakkaat. Kun vertaa alkuvaiheeseen, jossa Identiolla oli vain yksi asiakas, niin kyseisen asiakkuuden mennessä huonosti koko firmalla olisi mennyt huonosti. Huonojen asioiden tai keskeytyneiden projektien vaikutus ei ole nyt niin suuri kokonaiskuvan kannalta. Lisäksi vastuun jakaminen on helpompaa ja kaikki asiat eivät ole yhden ihmisen harteilla.

Entä sijoittajat tai ulkopuoliset ihmiset hallituksessa?

Identiossa on aina pidetty siitä ajatuksesta, että yritys rakennetaan itse. Olemme hieman vierastaneet ajatusta siitä, että ulkopuolinen ihminen otettaisiin mukaan hallitukseen.

“Oletetaan, että hallitukseen otetaan iso senioriteetti, jolla on hyvät yhteydet. Voisiko silloin olla tilanne, jossa tämä henkilö olisi samalla myös Idention palkkalistoilla?”, Sami pohtii.

Ulkopuolelta saatavien neuvojen hyötyjä ei pidä kieltää. Hallituksessa istuvia neuvonantajia vain ole toistaiseksi koettu tarpeelliseksi Identiossa.

3. Yrittäminen vaatii ponnisteluja

Tällainen ponnisteluja vaativa asia voi olla esimerkiksi uusien asiakkaiden saaminen. Monet asiat tulevat vaatimaan moninkertaisesti enemmän töitä ja vaivaa, kuin alunperin oli kuvitellut. Toisaalta töitä tekemällä voi saavuttaa asioita, joihin ei välttämättä etukäteen uskonut.

Joonas ja Sami kertovat Idention alkuajoista:

– Olimme varautuneet tekemään aluksi töitä jopa pienemmällä palkalla. Suuria uhrauksia ei kuitenkaan ole jouduttu tekemään ja pitkien maksuaikojen takia otimme hieman varman päälle.

– Asiakkaiden saaminen riippuu aina tilanteesta. Joskus olemme joutuneet tekemään tiettyjen asiakkaiden saamiseksi paljon töitä. Jotkut asiakkuudet saatiin 2 viikossa ja toiset 10 kuukaudessa. Loppupeleissä vaikeinta on se, että on uusi tulokas markkinoilla. Ongelmana on, ettei yritystä tunneta vielä. Me olemme tehneet valtavasti myyntiä ja markkinointia, jotta muut ihmiset ja yritykset tuntisivat meidät.

4. Yritys on aina mielessäsi

Yrityksesi on jatkuvasti mielessäsi tavalla tai toisella. Näin on, vaikka yrittäjä lähtisi neljän viikon lomalle, eikä avaisi Slackia tai sähköpostia loman aikana. Siinä tulee helposti pohtineeksi työntekijöiden hyvinvointia, meneillään olevia projekteja ja tekemättömiä asioita. Se vaatii tietynlaista sisua.

Jos avaan läppärin klo 8:00 ja suljen sen klo 16:00, niin ei minun aivoni lopeta yritystoiminnan kehittämistä klo 16:00.

– Sami Suo-Heikki

Sami on tästä syystä luvannut itselleen, että läppäri täytyy sulkea viimeistään klo 18-19, jotta illalla saa unen päästä kiinni.

Sami Suo-Heikki kertoo kehityksestä yrittäjyydessä:

– Emme ole tehneet tällaisia asioita ennen. Jos nyt perustaisimme uudestaan yrityksen, niin osaisimme väistää monta ongelmakohtaa. Tässä joutuu usein menemään omalle epämukavuusalueelle, mutta se on toisaalta myös yrittäjyyden suola. Meillä on mahdollisuus tehdä asioita omalla tyylillämme ja kehittää yritystämme haluamaamme suuntaan.

Identiolla on kasassa hyvä porukka ja paljon ihmisiä, joilla on tärkeää osaamista. Voittoja on tullut, mutta matkan varrelle tulee varmasti mahtumaan myös epäonnistumisia. Lukujen puolesta yritys ei ole todellakaan pärjännyt huonosti.

“Meillä on intohimoa tehdä tätä. Se vie jo todella pitkälle.”

5. Kaikki asiat ovat yrittäjän vastuulla

Viides ja viimeinen teesi on ajatus, jota Joonas Korgan on kertonut itselleen ja muille jo pitkään:

– Otetaan karkea esimerkki, että teemme väärän palkkauksen ja työntekijä töpeksii asiakkuuden. Näen, että siinä tilanteessa meillä on vastuu asiasta, vaikka työntekijä onkin mokannut. Me olemme hänet loppupeleissä palkanneet.

Extreme ownership on termi, joka lähestyy asioita tästä ajatusmaailmasta. Tässäkään ei saa kuitenkaan mennä rajan yli niin, että johtaminen kääntyy mikromanageeraukseksi. Asiaa ei toisaalta pidä edes katsoa noin.

Joonas Korgan näkee, että asiaa pitää katsoa korkeammalla tasolla, kuin päivittäisessä tekemisessä:

– Loppupeleissä me annamme tietylle henkilölle vastuun. Jos se ei jostain syystä toimi, niin voimme sanoa, että mokasimme. Meidän olisi pitänyt tietää paremmin, kenelle vastuun voi antaa – hyvin karkeasti sanottuna siis. Tämä helpottaa minun ajatuksiani, että olen “in control”. Loppupeleissä kaikki menestys on taas meidän työntekijöidemme ansiota ja me olemme siinä mahdollistajina.

Sami Suo-Heikki antaa vielä yhden neuvon yrittäjiksi aikoville:

– Joku on joskus sanonut, että kaikkien ihmisten pitäisi tehdä samoin kuin kaikki muutkin – paitsi niissä tilanteissa joissa tiedät, että voit tehdä paremmin.

Idention toisella perustajalla ja toimitusjohtajalla Joonas Korganilla on nuoresta iästään huolimatta paljon kokemusta erilaisista yrityksistä ja johtamistyyleistä. Nyt hän toimii itse oman yrityksensä johtajana.

Mikä sinun taustasi on? Kerrotko vähän Identiosta?

– Olen valmistunut 2015 Turun ammattikorkeakoulusta tietotekniikan insinööriksi. Yksi unelmistani oli päästä IT-alalle töihin veljeni jalanjäljissä. Siitä menin myyntihommiin Vaadinille, jossa viihdyin melkein kolme vuotta. Sen jälkeen päätimme Sami Suo-Heikin kanssa laittaa yrityksen pystyyn. Olimme melkein 1,5 vuotta laskuttaneet sivutoimisesti, mutta ison asiakkaan myötä pystyimme siirtymään täysipäiväisiksi yrittäjiksi.

Teemme asiakkaillemme ohjelmisto- ja sovelluskehitystä, integraatioita ja pilvipalveluratkaisuja eli talosta löytyy koodaajia. Olemme kasvaneet jo reilusti yli 10 henkeen, joten on tärkeää myös välillä hidastaa. Minun pitää myös itse opetella uutta ja ratkaista erilaisia haasteita.

Jos kasvattaa puuta, on tärkeää kasvattaa myös juuria.

Mitä johtajuus sinulle sanoo? Puhutko johtajuudesta mielelläsi?

– Puhun kyllä. Alan pikkuhiljaa ymmärtää sen, että olen itsekin johtaja. Olen kuitenkin vielä nuori, 28-vuotias, ja muut alan yrittäjät ovat vanhempia ja kokeneempia. En ole koskaan aiemmin johtanut tiimiä tai ollut esimiesasemassa. Nyt minulla on työntekijöitä, joiden palkka minun on maksettava.

Johtamiskulttuuri ja johtajakäsitys ovat onneksi muuttumassa ja tietynlainen vanhanaikainen “management of perkele” ei ole enää se juttu. Sukupolvet vaihtuvat ja asioista puhutaan vapaammin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Pieniä muutoksia on tulossa ja toivottavasti olen itsekin osa tätä muutosta.

Haluan olla nöyrä, enkä varmasti ole johtajana koskaan valmis.

Mistä olet tiennyt, että joku esimiehesi on ollut hyvä johtaja?

– Sanoisin, että he ovat olleet hyviä tyyppejä. Osaan yleensä myös aistia, onko ihminen hyvä vai ei. Olen huomannut myös konkreettisia asioita. He ovat antaneet vapautta ja mahdollisuuksia kokeilla asioita. Jos on “epäonnistunut”, niin se ei ole ollut huono juttu, vaan silloin on tsempattu ja skarpattu eteenpäin.

Oletko imenyt hyviltä johtajilta oppia omaan johtamistapaasi?

– Aika pitkälti juuri edellä mainitut asiat. Itselleni on ollut iso juttu, että olen myös oppinut delegoimaan asioita. Olen oppinut siihen liittyen, että kannattaa delegoida päätöksiä eikä tehtäviä.

– Päätöksen delegointi on juuri sitä, että annetaan vapautta. Esimerkiksi Ventovuoren Mika on yksi parhaita johtajia, joita minulla on koskaan ollut. Häneltä olen oppinut paljon juuri siitä, että pitää antaa vapautta, tilaa ja luottamusta. Jos joku menee pieleen, se ei ole elämän loppu. Olen ylpein kulttuurissamme siitä, että kesken päivän voi lähteä kuntosalille tai hoitamaan omia asioita ja kukaan ei katso pahasti. Joissain paikoissa sanotaan, että voi ottaa vapauksia, mutta silti selän takana katsotaan vinosti.

Miten johtaja saa luotua kannustavan tai vapaan ilmapiirin?

– Yksinkertaisesti johtamalla esimerkillä. Lead by example. Pitää myös painottaa, että näin voi oikeasti toimia. Menen itsekin aamulla tai kesken päivän salille ja saavun välillä toimistolle vasta kello 11. Se luo kuvaa siitä, että muutkin voivat toimia niin.

Miten saat luotua itsellesi statuksen, että olet helposti lähestyttävä?

– Meillä on edelleen aika pieni yritys, niin se tulee varmasti aika luonnostaan. Minut on kyllä varmaan kasvatettukin oikein. Olen tosi leppoisa ja helposti lähestyttävä. Se on taito, joka minulla vain on. Se tulee luonteesta ja persoonasta.

– Olen ollut aina myös aikamoinen people pleaser. Välitän todella paljon siitä, miten muilla ihmisillä menee. Haluaisin esimerkiksi nostaa kaikkien työntekijöidemme palkkoja, koska he tekevät mahtavaa työtä ja ansaitsevat sen. Olen huolissani siitä, että annanko minä heille tarpeeksi. Minua ei kiinnosta niinkään se, että saanko itse tarpeeksi vaan pärjään aika pienilläkin asioilla. Siinä on tietyt heikkoudet ja voi tulla tiettyjä ongelmia, mutta olen ehkä onnistunut kääntämään sen vahvuudeksi.

Synnytäänkö johtajaksi vai kasvetaanko siihen?

– Veikkaan, että se on vähän molempia. Kuten alussa sanoin, olen edelleen itsekin hieman 50:50, että olenko oikeasti johtaja. Mielestäni siihen voi kasvaa, mutta joiltain se vaan tulee luonnollisemmin. Minullakin on tiettyjä luonteenpiirteitä, jotka edesauttavat sitä. Toisaalta minulla on myös piirteitä, jotka eivät edesauta sitä, kuten tuo ihmisten miellyttäminen.

– En osaa esimerkiksi olla kovin tiukka. En pelkää konflikteja, mutta huomaan, että välttelen niitä. Johtajana pitää vaan kestää painetta ja konflikteja jo ihan tavallisissa keskusteluissakin. Se on yksi heikkouksistani.

Mikä mielestäsi motivoi johtajia?

– Sanoisin, että työntekijöiden kasvu ja kokonaiskuvan kasvaminen. Se on parasta nähdä. Raha ei minulle paljoa merkitse. Voitin jo silloin, kun pääsin ensimmäistä kertaa IT-alan harjoitteluun ja sain kaksi tonnia palkkaa kuukaudessa. Kaikki siitä ylöspäin on minulle vain pelkkää bonusta.

– Myönnän kyllä, että on minullakin ego ja haluan paukutella, että olen kasvattanut näin hienon firman. Älkää nyt ymmärtäkö tätä kuitenkaan väärin. Se on toisaalta luonnollista. Jos lähtee rahan perässä tekemään mitä tahansa, se tarkoittaa, että todennäköisesti tulee epäonnistumaan.

Jos jostain isosta yrityksestä tarjottaisiin sinulle johtajan virkaa, niin voisitko harkita sitä?

– En luopuisi tästä firmasta ikinä. Sen puolesta sanoisin kieltäytyisin heti. Tällä kysymyksellä haetaan varmasti sitäkin, että voisinko tehdä sellaista, niin voisin. Minulla on itsekkäitä syitä ja epäitsekkäitä syitä pyörittää firmaa. Itsekäs syy on esimerkiksi se, että kyllähän minä turvaan omaa selustaani tässä monella eri tapaa. Jos joku menee pieleen, pääsen varmasti moneen firmaan töihin, koska olen onnistunut kasvattamaan yrityksen kolmesta henkilöstä viiteentoista – vieläpä hyvällä tuotolla. Voisin siksi olla esimiesasemassa jossain muussakin yrityksessä, koska olen oppinut sen. Tässä tilanteessa en kuitenkaan lähtisi mistään hinnasta pois omasta yrityksestäni.

– Visiomme ja tavoitteemme on jatkaa loppuun asti tämän kanssa. Emme halua myydä yritystä. Haluamme kehittyä ja kasvaa.

Mitä vinkkejä antaisit tuleville johtajille? Mitkä asiat valmentavat johtajuuteen?

– Olen itse opetellut sen vähän pakostakin, kun hyppäsin tähän rooliin. Totta kai luin paljon kirjoja, kuuntelin podcasteja ja opiskelin aihetta. Kävin myös seminaareissa ja lensin jopa ulkomaille opiskelemaan aihetta. Kaikki asiat ovat tulleet näiden kautta vuosien varrella. Aloitin tämän seikkailun vuonna 2013.

Sinulla ei tarvitse olla alaisia, että voit olla johtaja. Johtajuus lähtee aina itsestä ja itsensä johtamisesta.

– En sanoisi, että koulutus kuitenkaan ratkaisisi johtajuudessa. Toki hyvistä kouluista saa tietynlaista osaamista ja joissain paikoissa voi olla kannustavampi ympäristö. En kuitenkaan sanoisi, että sillä on niin paljon merkitystä. Kyllä sen oppii, kun tekee käytännössä. Jos haluaa lähteä treenaamaan johtajuutta, kannattaa ensimmäisenä katsoa peiliin.

Onko johtajuus muuttunut vuosien saatossa erilaiseksi?

– Kyllä se alkaa muuttumaan. Nykyään johdetaan ennemmin porkkanalla kuin kepillä. Pitää kuitenkin muistaa, että työt on tehtävä kunnolla, mutta pyritään silti johtamaan empatialla.

Miten johtajan pitäisi huomioida yrityksen jatkuva kehittyminen, joka mahdollistaa yrityksen vahvistumisen?

– Kyllä se on yksinkertaisesti jatkuva oppiminen. Pitää uskaltaa sijoittaa itseensä, ostaa mentorointia ja kuunnella, mitä sinusta puhutaan. Hakisin myös eriäviä mielipiteitä.

– Sanon usein työntekijöillemme, että olemme palkanneet heidät juuri siksi, että he osaavat enemmän kuin minä. Kannustan heitä sanomaan, jos joku on huonosti. On tärkeää pyytää jatkuvaa palautetta ja olla tarpeeksi nöyrä ottaakseen sen vastaan. Kuten sanoin aiemmin, teen itsekin tätä ensimmäistä kertaa. Tarvitsen sitä, että työntekijät sanovat minulle, jos joku asia kaipaa enemmän keskittymistä.

Hyvä jalkapallojoukkuekin vaatii välillä valmentajan vaihtamista. Koska mielestäsi johtajan tulisi tietää, että nyt yritys tarvitsee uuden valmentajan?

– Olen ehkä vähän liian kokematon vastaamaan tähän. Sanoisin kuitenkin, että ehkä siinä vaiheessa, kun lopettaa vastuun kantamisen. Silloin, kun et enää välitä asioista. Kaikki on kuitenkin loppupeleissä johtajan syytä. Jos työntekijä tekee jotain väärää, pitää muistaa, että minä olen palkannut hänet.

Vastuu on johtajalla.

– Joonas Korgan, Identio, CEO