Category: Konsultointi

Tiedät ehkä jo, että tekoäly on tullut ohjelmistokehitykseen jäädäkseen, mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Entä mitä arvoa se voi tuoda juuri sinun projektiisi?

Sinun ei tarvitse olla uusia teknologioita tai työkaluja iltaisin testaava tekninen velho, jotta ymmärtäisit tämän julkaisun sisällön. Minäkään en ole markkinoinnin asiantuntijana erityisen teknisesti orientoitunut. Teknologian kehitys ja sen suunta koskettavat kuitenkin meitä molempia ainakin jollain tavalla. Siksi tein pienen sukelluksen teknisten konsulttiemme maailmaan ja kerron nyt pari konkreettista esimerkkiä siitä, millaista arvoa heidän AI-osaamisensa tuo parhaillaan asiakkaidemme projekteihin ja niiden tuloksiin. Olipa taustasi tekninen tai ei, teen sen niin, että sinäkin ymmärrät.

Tekoäly on osa arkea ohjelmistokehityksessä

Tekoälyn hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä ei ole enää kokeiluasteella. Se on kiinteä osa arkea ja monien asiakkaidemme digikehityksessä jo vaatimus. Yritykset ottavat AI-työkaluja käyttöön hyvin eri tahtiin – osa on pitkällä, kun osa vasta tekee maltillista ja varovaista siirtymää. Asiakkaan ympäristö, toimiala, projektien luonne ja talon sisäinen osaaminen ovat myös vaikuttaneet siihen, kuinka nopeaa siirtymä on tähän asti ollut. Sanon heti, että et ole pudonnut kelkasta, mikäli tuotteenne tai palvelunne kehitys ei vielä pyöri AI:n säestämänä.

Konsulttimme ovat omaksuneet erilaiset kielimallit ja AI-agentit osaksi omaa työtään. Kerroimme aiemmassa julkaisussamme siitä, miten 100 % konsulteistamme hallitsee tekoälytyökalut. Niiden hyödyntäminen asiakastöissä kuitenkin vaihtelee. Joku koodaa täysin “AI-natiivisti”, eli tekoäly kirjoittaa kaikki koodirivit, kun taas konsultin tehtävä on ohjata ja validoida. Toiset ovat projekteissa, joissa asiakas on rajannut kaikki AI-työkalut pois käytöstä. Näissä tapauksissa konsulttimme ovat ottaneet erilaisia työkaluja käyttöön omissa testi- ja harrasteprojekteissaan.

AI ei korvaa osaamista – se nostaa rimaa

Tekoäly ei kuitenkaan yksin ole avain onneen. Todellisuudessa ohjelmistosuunnittelu ja ohjelmistokehitys kielimallien ja agenttien kanssa on haastavaa. Työkalujen käytön ymmärtäminen vaatii paljon syvällistä tietoa ja niihin liittyy monia sudenkuoppia, joista konsultin on oltava tietoinen. Kun konsultti ottaa tekoälytyökalut osaksi arkeaan ja oppii käyttämään niitä tehokkaasti, rima nousee korkealle. Kyky tuottaa toimivaa koodia nousee korkeammaksi, kuin aiemmin. Kuten sanottu, tämä vaatii ohjelmoinnin periaatteiden tuntemista sekä vahvaa asiantuntemusta ja kokemusta alalta.

Alla avaan konkreettisten asiakastyöstä poimittujen esimerkkien kautta, miten AI auttaa monissa toiminnoissa ja työtehtävissä, kuten koodin ymmärtämisessä, testien generoinnissa, uusien ominaisuuksien suunnittelussa.

1. Vieras koodi ei ole enää hidaste – tekoäly apuna koodipohjan lukemisessa

Asiakastilanne: Asiakas ylläpitää vanhaa ja uutta järjestelmää rinnakkain ennen täyttä siirtymistä uuteen järjestelmään. Nykyinen tiimi tuntee järjestelmien rakenteet hyvin, mutta uusi konsultti joutuu tutustumaan olemassa olevaan koodipohjaan. Konsultilta odotetaan nopeaa reagointia erilaisiin kysymyksiin ja kykyä ratkaista ongelmia nopeasti.

Miten AI auttaa:

• Konsultti käyttää kielimalleja (kuten Claude Code tai GitHub Copilot) löytääkseen nopeasti, missä tietty logiikka tapahtuu koodissa.
• Esimerkiksi AI:lle esitetty kysymys “missä vaiheessa asian x status muuttuu y:stä z:ksi?” tuo suoraan esiin olennaiset tiedostot ja funktiot.
• AI ohjaa fokuksen oikeaan kohtaan ilman, että koko koodipohjaa tarvitsee ymmärtää kokonaisvaltaisesti.

🎯 Asiakasarvo:

• Konsultti toimii tehokkaasti alusta alkaen ilman viivettä.
• Pyyntöihin vastataan nopeammin ja luotettavammin ja asiakas saa nopeita, varmoja vastauksia.
• Muutoksiin liittyvä riski pienenee, kun päätökset perustuvat loogiseen analyysiin, ei arvaukseen.

2. Testien automaatio ja laadunvarmistus AI-avusteisesti

Asiakastilanne: Asiakas siirtää dataa vanhasta järjestelmästä uuteen järjestelmään oman migraatiotyökalunsa avulla. Jotta siirrot voidaan hyväksyä, on pystyttävä todentamaan, että data on siirtynyt oikein. Manuaalinen testaus vie paljon aikaa.

Miten AI auttaa:

• Konsultti voi rakentaa AI-avusteisen testauksen tilan, jossa esim. GitHub Copilotille kirjoitettu ohjedokumetti antaa sille ymmärryksen koko tuotteen tai palvelun rakenteesta. Testaustilassa Copilotille voidaan antaa haluttuja funktioita tai osioita koodipohjasta.
• AI ehdottaa testejä vanhojen esimerkkien pohjalta huomioiden monet poikkeukset tai epätavalliset tekijät, jotka voisivat muuten jäädä huomaamatta.
• Testit voidaan tuottaa systemaattisesti ja nopeasti — laadusta tinkimättä. Jos testejä on paljon, niiden kirjoittaminen voi nopeutua AI:n avulla tunneista minuutteihin.

🎯 Asiakasarvo:

• Laadunvarmistus toimii jatkuvana prosessina, eikä ole pullonkaulana.
• Kehityssykli nopeutuu. Konsultti tekee vähemmän virheitä ja pystyy tuomaan tuloksia nopeammin.
• Testikattavuus paranee ilman ylimääräistä manuaalista työtä.

3. Uusien ominaisuuksien suunnittelu: AI auttaa fokusoimaan

Asiakastilanne: Tuotteeseen tai palveluun halutaan kehittää uusi ominaisuus, mutta speksit ovat vielä epäselviä. Asiakas ei halua pysäyttää kehitystyötä siksi aikaa, että määrittelyt ovat täysin valmiita. Konsultilta odotetaan asiantuntemusta niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Miten AI auttaa:

• AI toimii tällaisessa tilanteessa ideoinnin sparraajana. Se voi antaa näkemyksiä siitä, mitä pitää huomioida ja missä järjestyksessä eteneminen on järkevää.
• Konsultti jakaa tehtävät loogisiksi kokonaisuuksiksi AI:n avulla.
• Toteutus syntyy AI:n avulla nopeammin. Jos jokin osa tehdään manuaalisesti, sekin voidaan tehdä paremmalla fokuksella.

🎯 Asiakasarvo:

• Kehitystyö ei pysähdy suunnittelun puutteeseen tai siihen, että määrittely on vielä tekemättä.
• Iterointi nopeutuu ja muutosten tekeminen on hallitumpaa.
• Konsultti toimii itsenäisesti mikä tarkoittaa, että asiakkaan ei tarvitse ohjata työtä yhtä paljon kuin aiemmin.

4. Tekoäly tuo tehokkuutta arkeen toistuvissa manuaalisissa tehtävissä

Asiakastilanne: Kehitystiimi työskentelee järjestelmien parissa, joissa toistuvat tietyt tekniset tehtävät: tiedonsiirto, testien kirjoittaminen ja refaktorointi. Kaikki nämä ovat tarpeellisia, mutta usein ne ova aikaavieviä ja rutiininomaisia tehtäviä.

Miten AI auttaa:

• Konsultti voi antaa AI:lle tiedot olemassa olevasta toteutuksesta ja pyytää sen pohjalta listan tarvittavista testeistä.
• Yksinkertaiset ns. one-shot -tyyliset tehtävät syntyvät hyvin nopeasti AI-työkalujen avustuksella.
• Refaktorointiehdotukset ja parhaat käytännöt nousevat esiin AI:n ehdottamina ja konsultti voi täydentää niitä tarvittaessa.

🎯 Asiakasarvo:

• Työ tehostuu ja aikaa vapautuu tärkeämpiin asioihin ja oikeiden ongelmien ratkaisemiseen.
• Tekninen laatu pysyy tasaisena eri osissa järjestelmää.
• AI muistaa ja monistaa hyväksi todetut ratkaisut, kun sille antaa rittävästi referenssikontekstia. Näin pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen.

5. Uusien työkalujen nopeampi oppiminen

Asiakastilanne: Konsultti kohtaa asiakkaan projektissa uuden työkalun tai kirjaston, jota hän ei ole aiemmin käyttänyt. Hän saattaa kuitenkin tietää, mihin tarkoitukseen hän haluaa sitä hyödyntää ja miksi.

Miten AI auttaa:

• Konsultti käy AI:n kanssa vuoropuhelua uuden teknologian oppimiseksi. Tämä mahdollistaa kokeilun, vertailun ja kysymisen.
• AI voi tuottaa esimerkkikoodia suoraan määrittelyn ja halutun lopputuloksen pohjalta.

🎯 Asiakasarvo:

• Uudet teknologiat saadaan käyttöön nopeasti ja turvallisesti.
• Konsultti pysyy tehokkaana myös uusissa ympäristöissä.
• Projektin eteneminen ei riipu yksittäisen työkalun opettelun aikataulusta.

Yhteenveto

Tekoäly ei tee työtä ohjelmistokehittäjän puolesta, mutta oikean asiantuntijan käsissä se lisää tuottavuutta, nopeutta ja varmuutta. Tekoäly siirtää ohjelmistokehittäjän fokuksen koodirivien kirjoittamisesta arkkitehtuuriin ja ongelmanratkaisuun. Tällaisessa muutoksessa on osattava entistä paremmin kokonaisuuden hallintaa sekä tekoälyn oikeanlaista ja tarkkaa ohjaamista.

AI-osaamisemme näkyy asiakkaidemme tuloksissa monilla eri tavoin, mutta mainitsemisen arvoista on erityisesti resurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Enää asiakas ei välttämättä osta koodaria sanan perinteisessä mielessä. Asiakas ostaa asiantuntijan, joka osaa kommunikoida tekoälylle ja ohjata sitä oikealla tavalla.

Kun AI-työkalut ovat käytössä läpi kehitysprosessin:

• Kokonaisuuden hallinta ja ongelmanratkaisu nousevat keskiöön koodirivien kirjoittamisen sijaan.
• Konsultti pääsee nopeammin tuottavaan työhön, vaikka järjestelmä olisi uusi tai monimutkainen.
• Kehityksen laatu paranee, kun AI auttaa havaitsemaan virheitä, tukee suunnittelua ja parantaa koodin ymmärrettävyyttä jo varhaisessa vaiheessa.
• Asiakas saa enemmän arvoa vähemmällä ohjauksella ja pienemmällä kokonaisriskillä.

---

Haluatko pohtia, mitä AI voisi tarkoittaa juuri teidän ohjelmistokehityksessänne?
Keskustellaan siitä, missä tekoäly tuo aidosti arvoa ja missä ei.

Tekoäly on nykyään luonteva osa ohjelmistokehityksen arkea. Se tarjoaa kehittäjille uusia tapoja tehostaa työtä, mutta edellyttää myös ymmärrystä sen mahdollisuuksista ja vastuullisesta käytöstä. Me Identiossa hyödynnämme tekoälyä monipuolisesti: ohjelmistokehityksen tukena, asiakkaiden omien ratkaisujen kehittämisessä sekä osana päivittäistä ongelmanratkaisua.

Meille tekoälyn käyttö ei tarkoita oikopolkuja, vaan fiksumpia tapoja tehdä entistä laadukkaampaa työtä asiakkaan hyväksi. Olemme laatineet oman tekoälyohjeistuksen ja tehneet syksyllä 2025 sisäisen selvityksen siitä, miten kehittäjämme hyödyntävät tekoälyä asiakasprojekteissaan.

Tässä artikkelissa tarkastelen, miten Idention konsultit hyödyntävät tekoälyä työssään, miten varmistamme sen vastuullisen käytön ja millaisia hyötyjä se tuo asiakkaillemme.

Tekoäly osana ohjelmistokehitystä

Tekoälyn ollessa jo kiinteä osa ohjelmistokehityksen arkea, olemme halunneet varmistaa, että Identiolla on siihen liittyvää laaja-alaista ja ajantasaista osaamista. Jokaisen konsulttimme on hallittava erilaiset tekoälyratkaisut, mutta lopullisen tavan hyödyntää niitä määrittää aina asiakasyritys ja heidän toimintaympäristönsä. Tekoälyä on tilanteesta ja käyttötarkoituksesta riippumatta hyödynnettävä ammattimaisesti ja eettisiä periaatteita noudattaen.

Tekoäly ei ole pelkkä kehittäjän arkea helpottava työkalu, vaan se tuo myös asiakkaalle konkreettisia hyötyjä: nopeammat toimitukset, paremman laadun ja pienemmän virheriskin. Samalla se vapauttaa kehittäjän aikaa korkeamman tason ajattelulle eli kokonaisuuksien hahmottamiseen ja ratkaisun logiikan kehittämiseen. Nämä ovat asioita, joihin tekoäly ei ainakaan vielä kykene.

100 % konsulteistamme hallitsee AI-työkalut

Mitä tarkoittaa, kun sanomme, että 100 % konsulteistamme hallitsee tekoälytyökalut?

Luku perustuu tekemäämme kyselyyn ja keskusteluihin, joita olemme käyneet jokaisen konsulttimme kanssa. Tässä kontekstissa tekoälyn päivittäinen käyttö tarkoittaa tekoäly- ja kielimallipohjaisten työkalujen hyödyntämistä kehitystyön tukena. Konsulttiemme käyttämiä työkaluja ovat mm. GitHub Copilot, ChatGPT, Gemini, Claude, Google AI Studio, Cursor ja Windsurf.

Asiakkaidemme tekoälyohjeistukset sitovat ensisijaisesti myös meitä ja joskus se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kehitystyö tehdään täysin ilman tekoälyä. Näin on usein projekteissa, joissa käsitellään arkaluontoista dataa tai tietoturvaan liittyvät vaatimukset ovat korkeita. Koska tekoäly on megatrendi ja iso osa päivittäistä arkeamme, pidämme projektikohtaisista vaatimuksista huolimatta tärkeänä, että jokainen konsulttimme hallitsee nämä työkalut.

Tekoäly ei koskaan korvaa asiantuntijaa, mutta tekoälyavusteisella ohjelmistokehityksellä pystymme tuomaan kehitystyöhön lisää tehokkuutta ja siten luomaan entistä enemmän arvoa asiakkaillemme.

Näin ohjelmistokehittäjämme hyödyntävät tekoälyä

Saimme sisäisen kyselymme perusteella hyvän kokonaiskuvan siitä, miten ohjelmistokehittäjämme käyttävät tekoälyä päivittäisessä työssään. Koska emme yksin määritä ehtoja AI:n käyttöön, vaan asiakkaan ohjeistus ja konsultin omat preferenssit painavat enemmän, on käyttötapoja hyvin erilaisia. Siksi kysely oli hyvä tapa kartoittaa AI:n käyttöä ja saada kattava kokonaiskuva nykytilasta.

Yleisimpiä käyttötarkoituksia tekoälylle ovat muun muassa seuraavat:

• Koodiin liittyvät tehtävät
  • Tekoälyn hyödyntäminen esimerkiksi koodin täydennyksessä sitä kirjoitaessa (perusautomaattiset täydennykset), testidatan luomisessa ja SQL-kyselyjen kirjoittamisessa. Lisäksi AI auttaa bugien korjaamisessa ja laadunvarmistuksessa. Tekoäly voi käydä läpi valtavia määriä lokitiedostoja ja monitoroida järjestelmän tilaa tunnistaakseen syitä bugeille. Kehittyneemmät tekoälytyökalut voivat myös ehdottaa konkreettisia muutoksia koodiin bugien korjaamiseksi.
• Oppiminen ja kontekstin hahmottaminen
  • Tekoäly on apuna uusien kirjastojen tai kielien selittämisessä ja tiivistämisessä kontekstiin sopivalla tavalla. Konsulttimme käyttävät sitä myös ymmärtääkseen uusia käsitteitä ja soveltaakseen niitä olemassa olevaan koodipohjaan, kerätäkseen taustatietoa erilaisiin tehtäviin liittyen tai saadakseen tiivistelmiä tai neuvoja, joita ennen haettiin Googlesta tai Stack Overflow’sta. Se siis auttaa spesifien ongelmien ratkaisussa ja vähentää teknisen tiedon hakua muista kanavista.
• Ideointi
  • Vaihtoehtoisten toteutustapojen etsiminen ja prototyyppaus ovat helpottuneet tekoälyn myötä. AI nopeuttaa erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen löytämistä huomattavasti etenkin tilanteissa, joissa olisi helppoa turvautua tutumpiin ratkaisumalleihin.
• Luonnostelu ja viestintä
  • Tekoäly auttaa dokumenttien luonnostelussa ja viimeistelyssä, viestipohjien luomisessa sekä dokumentaation tiivistämisessä. Tämän myötä heille jää enemmän aikaa keskittyä tärkeimpään, eli ongelmanratkaisuun ja koodin kirjoittamiseen.
• Prompt-strategiat ja räätälöidyt GPT-versiot
  • Olemme kokeneet tekoälyn hyödylliseksi mm. promptien iteroinnissa. Myös räätälöidyt GPT-versiot (joille on syötetty taustatiedot etukäteen) ovat tehostaneet työtä huomattavasti

Konkreettinen käytännön esimerkki kielimalleista

Kielimallit ennustavat todennäköisyyksiä annettujen syötteiden perusteella, mutta niihin liittyy aina tietty epävarmuus. Jos malli ei tiedä vastausta, se pyrkii päättelemään sen — joskus virheellisesti. Tämän takia hyödynnämme ns. tool calling -periaatetta ja Model Context Protocolia (MCP), joka on järjestelmä tekoälymallien tarvitsemien kontekstitietojen hallintaan ja yhdistämiseen turvallisesti ja hajautetusti.

MCP:n avulla voimme esimerkiksi yhdistää kielimallin Figmaan, jolloin se pystyy lukemaan elementtien etäisyydet ja mitat pikselin tarkkuudella. Kun nämä tiedot syötetään mallille, se osaa koodata vastaavan näkymän automaattisesti. Tämän jälkeen voimme ajaa testaustyökalun, joka varmistaa, että kaikki on tehty oikein. Näin vältämme manuaalisen tiedonhakemisen ja tarjoamme mallille parempaa, tarkempaa lähtödataa — ja lopputulos on sekä nopeampi että laadukkaampi.

Tämä poistaa tarpeen hakea tietoja Figmasta manuaalisesti ja saamme kokonaiskuvan suoraan integraation läpi. Toisin sanoen annamme tekoälylle parempaa lähtödataa.

Esimerkiksi Cursor osaa koodata erinomaisesti tekstipohjaisessa ympäristössä, mutta ei pysty suoraan tulkitsemaan graafisen käyttöliittymän sisältöä. Tällöin se etsii ratkaisuja verkosta, jotka eivät välttämättä sovellu projektin käyttötarkoitukseen. MCP-integraation avulla voimme ratkaista tämän ja tarjota mallille kontekstin suoraan oikeasta lähteestä.

Miksi tämä on tärkeää asiakkaillemme?

Tekoälytyökalut eivät tee koodaavista konsulteista parempia, mutta ne tekevät heistä nopeampia. Tällöin erilaisia työkaluja sujuvasti käyttävä, tuntilaskutusta tekevä, konsultti säästää huomattavasti asiakkaan resursseja. Tärkeää on myös se, että tekoäly siirtää painopistettä ajatteluun. Kun aikaa säästyy, konsultti voi keskittyä korkeamman tason kysymyksiin: miksi ratkaisu tehdään, mitä asiakas todella tarvitsee ja miten lopputulos palvelee parhaiten tarkoitustaan.

Tekoälyn käyttö ohjelmistokehityksen tukena tuo siis asiakkaalle ainakin seuraavia konkreettisia hyötyjä:

• Enemmän aikaa asiakkaan tarpeiden ymmärtämiseen
• Enemmän aikaa ratkaisun tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseen
• Kehitysaikojen lyheneminen
• Vähemmän toistuvia virheitä
• Parempi koodin laatu
• Tehokkaampi dokumentointi ja viestintä

Vastuullinen käyttö ja riskienhallinta

Tekoäly on vain niin hyvä, kuin sitä käyttävä ohjelmistokehittäjä on. Sen avulla voi saada hyviä tuloksia vain, jos hallitsee alan perusasiat sekä ohjelmoinnin säännöt ja periaatteet. Ilman tätä asiantuntemusta, tekoälyn tuotoksen tarkistaminen on mahdotonta. Vain kokenut kehittäjä pystyy siis tuottamaan tekoälyn avulla laadukasta koodia, minkä vuoksi se on huomattavasti tehokkaampi työkalu ammattilaisen käsissä. Siksi väitämme, että senior-kehittäjä ilman tekoälyä on parempi ratkaisu, kuin tekoälyä hyödyntävä junior-kehittäjä.

Tekoäly mahdollistaa paljon, mutta siihen liittyy aina tiettyjä riskejä. Asiakkaidemme tekoälyohjeistusten lisäksi olemme tehneet oman ohjeistuksemme, joka toimii yleisenä ohjeena tekoälyn käyttöön oman työn tukena. Jokainen konsulttimme tuntee ohjeet siihen, miten tekoälyä voi hyödyntää ja minkälaisiin asioihin sitä ei toisaalta koskaan tule käyttää.

Mainitsen selvyyden vuoksi joitakin perusperiaatteita, joita noudatamme aina tekoälyavusteisessa ohjelmistokehityksessä.

• Emme syötä tekoälylle luottamuksellista tai henkilökohtaista tietoa.
  • Tiedämme, minkälaista tietoa voimme syöttää millekin mallille ja käytetäänkö syöttämiämme tietoja mallin kouluttamiseen. Emme koskaan syötä tekoälylle asiakkaan lähdekoodia, strategisia dokumentteja, henkilötietoja tai muuta arkaluonteista sisältöä ilman asiakkaan erillistä lupaa ja turvallista ympäristöä.
• Emme anna tekoälylle tekijänoikeuksin tai IP-oikeuksin suojattua materiaalia ilman lupaa.
  • Emme käytä tekoälyä tuottamaan sisältöä, joka rikkoo tekijänoikeuksia, tavaramerkkejä tai immateriaalioikeuksia. Kaikki syötettävä aineisto tarkistetaan sen käyttöoikeuksien osalta.
• Emme koskaan käytä tarkastamatonta tekoälytuotosta sellaisenaan.
  • Konsultin täytyy olla tekoälyä parempi osaaja. Tarkistamme, muokkaamme ja viimeistelemme kaikki tekoälyn tuotokset ennen niiden käyttöä.
• Emme koskaan hyväksy tai edesauta laitonta, epäeettistä tai haitallista toimintaa.
  • Emme käytä tekoälyä roskapostin, haittaohjelmien, huijaussisällön tai syrjivän materiaalin luomiseen. Toimintamme perustuu vastuullisuuteen ja eettisiin periaatteisiin.

Tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen tulevaisuus

Elämme tällä hetkellä aikamme kovinta tekoälyhuumaa. Kun pöly laskeutuu, vain aidosti hyvät toteutukset ja sovellukset jäävät elämään.

Kokemuksiemme mukaan mallien kehitys on alkanut jo hidastumaan ja tilanne on suhteellisen stabiili. Pysymme jatkuvasti mukana kehityksessä, mutta emme seuraa liian tiukasti uusien hienojen AI-mallien ilmestymistä, sillä erot edellisiin versioihin ovat enää verrattain pieniä. Myös mallien koulutusdatan lähteet alkavat korostumaan nyt ja tulevaisuudessa. Futurism ja monet muut lähteet kirjoittivat lokakuussa 2025, että yli 50 % internetissä olevasta materiaalista on tekoälyn tuottamaa. Sen syöttäminen koulutusdataksi ei tuo hyviä tuloksia.

Oli suunta mikä tahansa, AI-työkalujen kehittyessä myös meidän ohjeistuksemme ja prosessimme päivittyvät jatkuvasti ja kehitämme aktiivisesti osaamistamme aiheen ympärillä.

---

Lisää tehokkuutta ja proaktiivisuutta kehitystiiminne tueksi?

Vaikka tiiminne hyödyntäisi jo tekoälyä, projektit kaipaavat edelleen tekijöitä, joilla on täsmäosaamista ja monipuolista kokemusta erilaisista projekteista. Idention konsultit yhdistävät AI-työkalujen tehon ja vahvan ammattitaidon. Tuomme tiimiinne itsenäistä ongelmanratkaisua ja tuloksia heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Digitaalisten tuotteiden suunnittelulla on verrattain lyhyt historia. Graafisten käyttöliittymien yleistyttyä 80-luvulla ja tietokoneiden tultua suuren yleisön saataville, on digitaalisten tuotteiden suunnittelussa keskitytty niiden käyttäjiin niiden toteuttajien, eli koneiden, sijaan. Alaa ovat ohjanneet suunnilleen viimeiset 40 vuotta käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet. Mutta onko käyttäjäkeskeisen suunnittelun aikakausi nyt ohi?

Tässä blogitekstissä kerron kestävästä UX-suunnittelusta, ja siitä miksi meidän olisi syytä siirtyä käyttäjäkeskeistä kestävään suunnitteluun. Avaan myös esimerkkien avulla mitä se tarkoittaa käytännön tasolla.

Mitä on kestävä UX-suunnittelu?

Digitaalisten tuotteiden vaikutusta ympäristöön on hankalampi tiedostaa, kuin fyysisten tuotteiden. Meille kaikille on selvää, että t-paidan tuottamiseen tarvitaan puuvillaa, jonka viljelyyn puolestaan kuluu valtavasti vettä. Mutta tulemmeko ajatelleeksi, kuinka paljon energiaa tarvitaan lataamaan verkkokauppa, josta t-paidan tilaamme? Tai mikä merkitys on sillä, tilaammeko paidan suoraan kotiovellemme vai lähimpään pakettiautomaattiin? Yksittäisellä latauksella on ehkä mitättömältä tuntuva vaikutus, mutta silloin kun puhutaan jopa kymmenistä tuhansista päivittäisistä vierailijoista sivustolla, on energiankulutus merkittävää.

…the internet – including data centres, telecoms networks, and end user devices like phones and laptops – uses a lot of electricity. In fact, if you add it all together, the internet uses roughly the same amount of electricity as the UK, one of the world’s largest economies.

– Tom Greenwood, Wholegrain Digitalin perustaja ja Sustainable Web Design kirjan kirjoittaja

European Climate Pact -sivustolla väitetään, että EU:ssa digitaalisten teknologioiden päästöt ovat verrattavissa jopa lentoliikenteen päästöihin. Keskittyessämme tyydyttämään käyttäjien tarpeet olemme kenties ylenkatsoneet suunnittelemiemme tuotteiden vaikutusta laajemmin.

Kestävästä UX-suunnittelusta puhutaan, kun suunnitteluprosessissa otetaan huomioon tuotteen vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin (siis muihinkin, kuin tuotteen käyttäjiin). Siinä missä käyttäjäkeskeisellä suunnittelulla pyritään vastaamaan käyttäjien tarpeisiin mahdollisimman hyvin ja luomaan käyttäjille miellyttäviä kokemuksia, kestävällä suunnittelulla pyritään luomaan tuotteita, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän sekä ovat oikeudenmukaisia ja reiluja käyttäjiä kohtaan. Kestävässä suunnitteluprosessissa ympäristövaikutukset, oikeudenmukaisuus ja reiluus painavat vaakakupissa enemmän, kuin käyttäjien tarpeisiin vastaaminen ja heidän mieltymyksiinsä vastaaminen. Onneksi nämä eivät välttämättä poissulje toisiaan, vaan voivat edesauttaa toistensa toteutumista.

Saavutettavuus ja oikeudenmukaisuus ovat osa kestävää designia

Kestävässä UX-suunnittelussa otetaan ympäristövaikutusten lisäksi huomioon yhteiskunnalliset vaikutukset. Periaatteisiin kuuluu, että tuotteet ovat paitsi saavutettavia, myös tasa-arvoisia, ja eettisiä – toisin sanoen ne pistävät käyttäjien ja kaikkien ihmisten hyvinvoinnin yrityksen tuloksen edelle. Kestävän suunnittelun rinnalla voitaisiinkin puhua vastuullisesta suunnittelusta.

Digitaalisten tuotteiden ei tulisi tehdä epäoikeudenmukaisia oletuksia tai vahvistaa olemassa olevia stereotypioita ja ennakkoluuloja. Suunnittelija voi vaikuttaa tähän jo aivan prosessin alusta asti esimerkiksi rekrytoimalla käyttäjätutkimukseen osallistujia, jotka edustavat taustoiltaan erilaisia ihmisryhmiä. Käyttöliittymiä suunnitellessaan suunnittelijan tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi käyttämiinsä kuvituksiin ja ikoneihin. Tarvitseeko esimerkiksi kädenpuristus-ikonissa välttämättä olla kalvosinnapeilla varustettuja hihoja?

Eettisesti suunniteltu tuote priorisoi käyttäjien hyvinvoinnin yrityksen tavoitteiden edelle. Onko esimerkiksi tavoittelemisen arvoista suunnitella tuotetta, jonka parissa käyttäjät viettävät mahdollisimman paljon aikaa? Vai voiko sillä olla vaikutusta käyttäjien mielenterveyteen tai unen laatuun? Konversioiden kasvattaminen on usein yritysten tavoitteena, mutta se saattaa kannustaa suunnittelijoita käyttämään niin sanottua harhauttavaa suunnittelua (deciptive tai dark patterns). Harhauttava suunnittelu nimensä mukaisesti harhauttaa käyttäjiä toimimaan yrityksen etujen mukaisesti esimerkiksi manipuloimalla käyttäjän tunteita tai tarkoituksella vaikeuttamalla yritykselle epäedullisen valinnan tekemistä. Siinä missä tällaiset tavat voivat tuntua tehokkailta esimerkiksi konversioiden lisäämisessä, ne kostautuvat usein pitkässä juoksussa käyttäjien tyytymättömyytenä ja huonona suhtautumisena brändiin.

Ympäristötietoinen design

There are always additional actors (human and non-human) involved besides our users — directly or indirectly. We must stop designing solely for our users and instead always understand and review our work within the systemic context.

– Thorsten Jonas, Sustainable Design Networkin perustaja

Digitaaliset tuotteet “elävät” aina jossakin kontekstissa ja niiden vaikutus ulottuu käyttäjiään laajemmalle. Vastuullinen suunnittelija ottaa huomioon myös tekemiensä päätösten epäsuorat vaikutukset niin käyttäjiin kuin muihinkin vaikutukselle alttiisiin tekijöihin. Otetaan esimerkeiksi Uber ja Bolt. Millainen vaikutus näiden sovellusten käytön yleistymisellä on esimerkiksi julkisen liikenteen käyttöön ja sitä kautta päästöihin? Miten käyttäjiä voisi kannustaa ympäristöystävällisempiin valintoihin, kuten sähköautoiluun tai kimppakyyteihin? Tai kuinka suuri merkitys on sillä, että kuskit pitävät autojaan tyhjäkäynnillä odotellessaan kyytiläisiä? Suunnittelija ei voi pohtia tuotteiden vaikutuksia loputtomasti, sillä hänen on saatava myös jotain valmista aikaiseksi. Suunnittelijalle on silti keskeistä omata kyky kyseenalaistaa asioita. Designpäätösten vaikutus ulottuu lopulta ympäristön lisäksi myös yhteiskuntaan.

Luultavasti itsestään selvin tapa parantaa digitaalisen tuotteen ympäristöystävällisyyttä on vaikuttaa tuotteen energian kulutukseen ja sen kuluttaman energian alkuperään. Voimme esimerkiksi suosia uusiutuvalla energialla toimivia palvelinkeskuksia. Tuotteen energiankulutukseen puolestaan voi vaikuttaa mm. värien käytöllä, fonttivalinnoilla ja tehokkaalla designilla, joka vaatii vähemmän serveripyyntöjä ja suurten datamäärien käsittelyä. Yleisesti ottaen tummat värit kuluttavat vähemmän energiaa kuin kirkkaat värit. Tämä tosin pätee vain moderneilla OLED-näytöillä, ja niilläkin suurin vaikutus saadaan kun näytön kirkkaus on säädetty maksimiin. ZDNETin artikkelin mukaan Google on tutkinut asiaa ja raportoi mm. Google Mapsin yötilan vähentäneen näytön virrankulutusta 63 prosenttia verrattuna normaaliin tilaan.

Suunnittelija voi edesauttaa tuotteen vastuullisuutta merkittävästi myös ohjaamalla käyttäjiä tekemään vastuullisempia valintoja. Tämä voi yksinkertaisimmillaan olla tiedon jakamista käyttäjälle. Aiemmin esittelemässäni verkkokauppatilausesimerkissä ympäristöystävällisimmän toimitustavan voisi määrittää oletusvalinnaksi kaikille käyttäjille.

Vielä yksi keino ympäristöystävällisyyden varmistamiseen on pohtia laitteita, joilla digitaalista tuotetta käytetään. Nyrkkisääntönä on suunnitella tuotteita, jotka toimivat myös vanhoilla laitteilla, jolloin emme ainakaan myötävaikuta elektroniikkajätteen syntyyn.

Tekoäly ja vastuullisuus

Erityisesti tässä hetkessä, kun tutustumme tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin digitaalisten tuotteiden suunnittelussa, on vastuullisuuteen ja kestävyyteen tärkeä kiinnittää huomiota. Tekoälyn tiedetään kärsivän harhoista ja tekevän vääriä johtopäätöksiä tulkitessaan historiallista dataa. Meidän on aktiivisesti toimittava korjataksemme tällaiset eettiset haasteet. Tekoälyn avulla voidaan parantaa monen alan, kuten maatalouden ja rakennusalan, energiatehokkuutta ja pienentää ympäristölle koituvaa haittaa. Tästä huolimatta tekoälyn käyttö itsessään vaatii huomattavasti energiaa, joten siihen perustuvien ominaisuuksien sisällyttämistä tuotteisiin tulee harkita huolella.

Käytetty, mutta ehdottoman arvokas esimerkki suunnittelupäätösten haitallisista seurauksista erityisesti tekoälyn suhteen, on sosiaalisen median sovellukset. Elämme polarisoituneessa yhteiskunnassa, jossa ihmisten on vaikea sietää edes hieman omistaan poikkeavia näkemyksiä. Sosiaalisessa mediassa käytetyt sisältöä suosittelevat algoritmit kietovat käyttäjät aina vain tiiviimmin omien kupliensa sisään.

Erottaudu kilpailijoista kestävällä UX-suunnittelulla

Kestävään suunnitteluun panostaminen voidaan nähdä myös bränditekona. Kuten mainittu, saavutettavuuden huomioiminen on osa kestävää suunnittelua ja saavutettavat tuotteet ovat laajemman yleisön käytettävissä kuin ei-saavutettavat tuotteet. Kestävästi suunnitellut tuotteet ja prosessista kertominen voivat vedota erityisesti ympäristötietoisiin käyttäjiin, jolloin brändin asema heidän mielissään vahvistuu. Sama pätee niihin käyttäjiin, jotka arvostavat oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta.

Käyttäjäkeskeisyys UX-suunnittelussa on edelleen tärkeää, eikä siihen liittyviä periaatteita tule unohtaa. Olemme kuitenkin alkaneet Identiolla kiinnittää enemmän huomiota suunnittelemiemme tuotteiden kestävyyteen ja vastuullisuuteen. Design-periaatteisiimme on kirjattu kohta “Vastuullisuus” ja suunnittelijamme ovat luoneet työnsä tueksi vastuullisen suunnittelun tarkistuslistan. Haluamme osaltamme myötävaikuttaa kestävämmän ja paremman digitaalisen tulevaisuuden rakentamiseen, ja uskomme kestävyyden olevan monelle asiakkaallemme myös tärkeä arvo sekä valttikortti markkinoilla menestymiseen.

Lähteet:
Tom Greenwood – 20 ways to make your website more energy efficient – Wholegrain Digital
European Climate Pact – Going digital – good or bad for the climate?
Thorsten Jonas – The 11 principles of Sustainable UX – SUX – The Sustainable UX Network
Emilyann Gachko – Sustainable UX Design: Principles and Practices for Eco-Friendly Digital Products
Nielsen Norman Group – Deceptive Patterns in UX: How to Recognize and Avoid Them
World Economic Forum – AI and energy: Will AI reduce emissions or increase demand?

---

Lue myös: UI ja UX – mitä eroa niillä on?

Minimum Lovable Productia (MLP) käsittelevän blogisarjan viimeisessä osassa sukellamme digitaalisen tuotteen elinkaarivaiheeseen. Nyt olemme siinä vaiheessa, että “vähimmäinen” on jo saavutettu ja tuote tulisi julkaista ja sitä pitää jatkokehittää ja/tai ylläpitää.

Kun MLP-tuote on valmis ja ehkä jo käytössä, on seuraava askel laajentaa sen ominaisuuksia kohti viimeistellympää kokonaisuutta. Tällöin keskitymme teknisen vakauden parantamiseen ja niiden lisäominaisuuksien toteuttamiseen, jotka jätimme alkuvaiheessa pois.

Tuotteesta riippuen tavoite voi olla joko varmistaa, että kertaluontoinen tuote on vakaa ja helposti ylläpidettävä sen koko elinkaaren ajan, tai kuten useimmissa tapauksissa – jatkaa kehitystä ja rakentaa entistä parempaa tuotetta rakastettavan perustan päälle.

Tuotteen julkaisu

Jos luit tämän blogisarjan aikaisemmat osat, niin tiedät, että alkuvaiheen kehitysprosessi on toteutettu tiiviissä yhteistyössä eri käyttäjäryhmien kanssa. Rakastettavan tuotteen myötä nämä alkuvaiheen käyttäjät voivat toimia ohjelmistosi parhaimpina lähettiläinä. Tämä voi näkyä esimerkiksi tuotteen laajempana käyttöönottona yritysympäristössä tai kuluttajasovelluksen varhaisina omaksujina.

Vaikka moni päätös tässä vaiheessa on tekninen, erityisesti skaalautuvuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos tuotteesi menestyy, joudut ratkaisemaan infrastruktuuriin liittyviä haasteita. “Konepellin alla” olevat ongelmat, kuten kuormantasauksen tarpeet ja lisääntyvät datamäärät, voivat hidastaa vasteaikoja ja heikentää käyttökokemusta, joka aiemmissa testiryhmissä teki tuotteestasi rakastettavan. Nämä ovat yleisiä ohjelmistokehityksen haasteita, mutta vältettävissä rakastettavuuteen panostamalla. Pienetkin käyttöliittymän häiriöt voivat vahingoittaa mainettasi tärkeiden alkuvaiheen käyttäjien silmissä. Huonot ensivaikutelmat ovat erityisen vaikeita korjata hyviksi jälkeenpäin, olipa kyse sanallisesta palautteesta tai käyttäjän suorasta kokemuksesta.

On myös mahdollista, että käyttäjätestaus joka johti rakastettavaan lopputulokseen, on sisältänyt jotain huomaamatonta, joka ei välttämättä heijastu todellisiin käyttäjäryhmiin. Silloin on tärkeää selvittää, edustaako testausvaiheen käyttäjäryhmä todellista käyttäjäkuntaa vai onko tarpeen miettiä uutta suuntaa. Mitkä ovat tuotteesi rakastettavat ja vähemmän rakastettavat ominaisuudet? Mitä kannattaa säilyttää ja mistä kannattaa luopua?

Rakastettavan tuotteen ylläpitäminen ja sen jatkokehittäminen

Rakastettavuus on kontekstisidonnainen ominaisuus. Kun ohjelmisto saavuttaa elinkaarensa ylläpitovaiheen, pitäisi olla selvää, mihin rakastettavuus oikeastaan perustuu. Se voi tarkoittaa esimerkiksi “konepellin alla” olevia teknisiä asioita, kuten nopeita vasteaikoja, jotka edellyttävät erityistä huomiota infrastruktuurin ylläpidossa ja skaalautuvuudessa.

Tekninen velka on hankala asia, joka voi hallitsemattomana kasvaa eksponentiaalisesti ja muodostua kehityksen esteeksi. Tämä voi johtaa siihen, ettei uusia päivityksiä ja ominaisuuksia pystytä toimittamaan halutussa aikataulussa. Tässä vaiheessa on tärkeää ymmärtää, mikä tekee tuotteestasi rakastettavan: missä tuotannon alkuvaiheessa otetut oikopolut alkavat kostautua merkittävästi? Esimerkiksi nopea ja huolimaton tietokantaratkaisu saattaa olla järkevää päivittää hajautettuun ja skaalautuvaan järjestelmään, jos se estää rakastettavan tuotteen kaatumisen siinä vaiheessa, kun ohjelmisto saavuttaa alkuperäistä laajemman käyttäjäkunnan. Toisaalta rakastettava tuote voi houkutella innokkaita käyttäjiä, jotka vaativat uusia ominaisuuksia – ja viivästykset taas saattavat turhauttaa heitä. Esimerkkejä tällaisista tilanteista löytyy usein peliteollisuudesta.

Usein kuitenkin käyttäjäkokemus (UX) käy läpi muutoksia jatkuvan kehityksen myötä. Jatkuvasti kehittyvän ohjelmiston kohdalla on houkutus lisätä yhä uusia ominaisuuksia eri käyttötarkoituksiin tai liittää ohjelmisto eri ulkoisiin palveluihin. Tällainen ylimääräinen kuorma voi kuitenkin heikentää käyttäjäkokemuksen rakastettavuutta, muuttaen yksinkertaisen ja selkeän käyttöliittymän sekavaksi ja raskaaksi kokonaisuudeksi. Toisaalta lisäominaisuudet voivat olla juuri sitä mitä käyttäjät haluavat tai tarvitsevat. Voimme kuitenkin integroida uusia elementtejä rakastettavuutta vaarantamatta. Tapauskohtaisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi muokattavaa käyttöliittymää käyttäjän tarpeisiin tai harvemmin käytettyjen ominaisuuksien siirtämistä erillisiin näkymiin.

Vaikka houkutus lisätä uusia ominaisuuksia on suuri, on tärkeää miettiä, voimmeko toteuttaa ne rakastettavasti. Jos tuotteen pääominaisuudet on tehty huolella ja rakkaudella, kömpelö ominaisuus erottuu samalla tavalla kuin tahmea välilyöntinäppäin näppäimistössä. Toisaalta liiketoiminnallisia päätöksiä on pakko tehdä: ovatko ominaisuudet kömpelyyden arvoisia? Monissa tapauksissa vahva ydintuote ja sujuvat peruskäyttötapaukset tekevät tuotteesta käyttökelpoisen, vaikka mukana olisi joitakin harvoin käytettyjä mutta hieman vaivalloisia ominaisuuksia.

Tie eteenpäin

Usein MLP-tuotteet tähtäävät kasvuun. Kasvun saavuttamiseksi on monia keinoja, mutta jokaisella vaihtoehdolla on omat sudenkuoppansa ja vaatimuksensa. Sovelluksen rakastettavuuden säilyttäminen on itsessään liiketoimintapäätös, joka sisältää kustannuksia, mutta saattaa samalla auttaa säilyttämään kilpailuedun. Tapauksissa, joissa ohjelmistoa kehitetään ennalta määrättyyn käyttötarkoitukseen, kuten joukkoliikenteen lippu- ja reittipalvelu, päätös korostaa rakastettavuutta ja helppokäyttöisyyttä jatkuvassa kehityksessä vaikuttaa suoraan käyttäjien elämään. Tämä voi puolestaan toimia parhaana mahdollisena referenssinä työnne laadusta.

Lopuksi

Rakastettavien tuotteiden rakentaminen vaatii aikaa ja työtä. Monet kehittäjät saattavat väittää, että MLP:n tulisi olla jokaisen ohjelmistotuotteen lähtökohta, sillä miellyttävien asioiden rakentaminen on monille kehittäjille innostavampaa.

Totuus on kuitenkin se, että joskus nopeat ja ei niin viimeistellyt ratkaisut voivat olla tehokkain vaihtoehto esimerkiksi tilanteissa, joissa käyttäjät eivät välitä käyttöliittymän ulkoasusta, vaan haluavat vain saada työnsä tehdyksi. MLP ei ole ratkaisu jokaiseen ohjelmistoon, jonka aiotte rakentaa, mutta aina kun tavoitteena on voittaa käyttäjät puolelleen ja pitää heidät, ajattelutavan muuttaminen rakastettavan tuotteen rakentamiseen saattaa olla oikea valinta.

Toivomme, että olemme tarjonneet näkemyksiä tehokkaasta tuotekehityksestä rakastettavalla tavalla.

Kiinnostuitko? Kerromme mielellämme lisää miten me Identiolla voisimme auttaa teitä luomaan jotain rakastettavaa käyttäjillenne.

---

Osa 1: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – ymmärryksen saavuttaminen
Osa 2: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – sovelluksen kehittäminen
Osa 3: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – tuotteen julkaisu

Yksi investointien kannalta keskeisimmistä, ja sen myötä myös yleisimmistä ohjelmistokehitykseen liittyvistä kysymyksistä on “Mitä ohjelmistokehitys maksaa?” Se on tietysti yksi ratkaisevimmista tekijöistä, kun yrityspäättäjät tarkastelevat digitaalisten järjestelmiensä nykytilannetta ja tulevaisuuden tarpeita.

Järjestelmiin liittyviä yleisimpiä haasteita ovat esimerkiksi seuraavat tilanteet:

1. yrityksen käyttämät digitaaliset palvelut ovat kokonaan tai osittain vanhentuneita,
2. järjestelmät vastaavat vain osittain yrityksen liiketoiminnallisia tarpeita tai
3. käytössä olevat digitaaliset järjestelmät eivät mahdollista liiketoiminnan skaalaamista.

Digitaaliset palvelut, kuten verkkosovellukset tai mobiilisovellukset ovat siis parhaimmillaan avain liiketoiminnan skaalaamiseen ja siihen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Kun puhutaan ohjelmistokehityksestä, on liiketoiminnallinen hyöty myös aina meidän prioriteettimme. Suhtaudumme vakavasti siihen, että asiakkaamme saavat aitoa arvoa kehittämistämme järjestelmistä.

Meille liiketoiminnallinen arvo tarkoittaa sitä, että haluamme jo ennen yhteistyön aloittamista kattavan kuvan asiakkaasta, heidän tarpeistaan sekä kehitettävästä järjestelmästä, asiakkaasta, ratkaistavasta ongelmasta ja tuotteen tai palvelun käyttäjistä on siis tärkeä lähtökohta yhteistyölle. Näin varmistamme, että tuote tai palvelu vastaa aitoon tarpeeseen, mikä taas on tärkeä lähtökohta investoinnin tekemiselle.

Tässä artikkelissa perehdymme siihen, mitä ohjelmistokehitys maksaa. Koska jokaisen yrityksen tarpeet ovat erilaisia ja kehitystä tehdään hyvin erilaisten yhteistyömallien kautta, emme voi antaa tässä tekstissä kovin tarkkaa arviota ohjelmiston kehityskustannuksista. Pyrimme kuitenkin vastaamaan tähän kysymykseen ylätasolla ja toivomme, että pääsemme keskustelemaan tarpeistanne vielä tarkemmin antaaksemme tarkemman arvion työn hinnasta.

Mikä vaikuttaa ohjelmistokehityksen hintaan?

Ohjelmistokehityksen hintaan vaikuttavat monet asiat. Keskeisimmät vaikuttavat tekijät ovat työn vaativuus ja projektin laajuus eli se, kuinka kompleksista järjestelmää kehitämme. Tähän vaikuttavat mm. kehitettävien ominaisuuksien määrä, kolmansien osapuolten taustajärjestelmien määrä sekä erilaiset teknologiaratkaisut. Muita hintaan vaikuttavia asioita ovat tiimin koko ja kehittäjien kokemustaso sekä kehitystyön aikataulu.

Kehitystiimin koko ja yhteistyömalli

Tiimin koko eli ohjelmistokehittäjien ja UX-suunnittelijoiden määrä on tietysti yksi keskeisimmistä tekijöistä hinnoittelussa. Ohjelmistokehityksen tuntihinta voi vaihdella 70-150 euron välillä riippuen mm. konsultin osaamisesta. UX-suunnittelun tuntihinta liikkuu yleensä 80–100 euron paikkeilla.

Keskeinen hintaan vaikuttava tekijä on myös yhteistyömalli, jonka valitsemme yhteistyömme pohjaksi.

Jos asiakasyrityksellämme on oma kehitystiimi, johon he tarvitsevat apukäsiä tai tiettyä täsmäosaamista, Idention ohjelmistokehittäjä työskentelee silloin osana tätä kehitystiimiä. Tällaista “lisäresurssia” on helppo hyödyntää tarpeiden mukaan oman ohjelmistokehittäjän rekrytoinnin sijaan. Usein lisäresursseille on tarvetta, jos omasta tiimistä ei löydy teknologiaosaamista, joka vastaa projektin tarpeita tai jos projektissa halutaan prototyypata uusien teknologioiden sopivuutta asiakkaan käyttöön. Muita tilanteita konsulttien hyödyntämiseen voivat olla työn tehostaminen deadlinen lähestyessä tai esimerkiksi kehitystyön jatkuvuuden varmistaminen loma-aikoina. Tämä on yleisin yhteistyömallimme ja usein tällaisessa tapauksessa pätee tuntipohjainen hinnoittelu.

Lisäksi tarjoamme kaksi erilaista lähestymistapaa, joissa Idention oma kehitystiimi toteuttaa kokonaan uutta järjestelmää asiakkaan tarpeiden mukaan. Ensimmäisessä näistä työskentelemme läheisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa ja toinen on enemmän avaimet käteen -tyylinen ratkaisu. Tiiviissä yhteistyössä voimme panostaa tiedon ja osaamisen siirtymiseen asiakasorganisaatioon valmentavan ohjelmistokehityksen kautta. Avaimet käteen -ratkaisussa puolestaan kehitämme asiakkaalle ennalta määritellyn tuotteen tai palvelun itsenäisemmällä otteella, jolloin asiakkaan rooli pysyy kevyempänä. Tämä malli soveltuu tilanteisiin, joissa tavoitteet ovat selkeät ja kehitystiimi ja asiakas ovat samalla sivulla kehitettävästä järjestelmästä.

Hinnoittelu voi näissä molemmissa malleissa olla tuntiperusteista tai perustua kiinteään hinnoitteluun. Tällöin sovimme yhdessä asiakkaan kanssa hintahaarukan, jonka sisällä sitoudumme pysymään.

Muita ohjelmistokehityksen hintaan vaikuttavia tekijöitä

Ohjelmistokehityksen kustannuksiin vaikuttaa myös useat muut tekijät, jotka on hyvä huomioida projektin budjettia suunniteltaessa. Ensimmäinen huomioon otettava asia on projektin laajuus. Rakennammeko kevyen MVP:n (Minimum Viable Product), MLP:n (Minimum Lovable Product) vai kokonaisvaltaisempaa ohjelmistokokonaisuutta? Pienemmät projektit ovat luonnollisesti edullisempia, mutta laajempien kokonaisuuksien suunnittelu, toteutus ja testaus vaativat enemmän resursseja.

Myös käytetyt teknologiat ja alustat vaikuttavat kustannuksiin: jotkut teknologiat edellyttävät erikoisosaamista, mikä voi nostaa projektin hintalappua. Tiimin kokoonpano, aikataulun tiukkuus ja julkaisun jälkeiset ylläpito- ja jatkokehityskulut ovat muita keskeisiä muuttujia, joita ei kannata unohtaa budjettia suunnitellessa. Nämä tekijät yhdessä määrittävät, minkälainen budjetti ohjelmistokehitykseen kannattaa varata.

Miten tehdä ohjelmistokehitystä kustannustehokkaasti?

Ohjelmistokehityksen kustannustehokkuus alkaa jo huolellisesta määrittelyvaiheesta. Kun kehitysprojekti suunnitellaan tarkasti etukäteen, vältetään kalliit muutokset myöhemmissä vaiheissa. Perusteellinen vaatimusmäärittely säästää sekä aikaa että rahaa ja auttaa tiimiä keskittymään olennaiseen. Lisäksi tärkeimmät ominaisuudet kannattaa priorisoida esimerkiksi MVP- tai MLP-ajattelun kautta. Tämä tarkoittaa, että projektin alkuvaiheessa keskitytään tuottamaan minimoitu, mutta käyttäjälle rakastettava kokonaisuus, joka vastaa selkeästi määriteltyihin tarpeisiin.

Ketterän kehityksen ja iteratiivisen ajattelun kautta kehitystyössä voidaan reagoida matalalla kynnyksellä muuttuviin tarpeisiin ja esimerkiksi käyttäjiltä saatuun palautteeseen. Tämä auttaa kohdentamaan budjettia aidosti käyttäjien näkökulmasta tärkeisiin ominaisuuksiin ja kokonaisuuksiin.

Oikean tiimin valitseminen on myös merkittävä tekijä kustannustehokkuuden kannalta. Tiimi, jolla on kokemusta vastaavanlaisista projekteista, pystyy yleensä toimittamaan laadukasta jälkeä ja vastaamaan samalla tehokkaasta ja sujuvasta projektin hallinnasta. Kustannustehokkuus ei aina synny edullisimman toimittajan tai yhteistyökumppanin valitsemisesta vaan ammattitaitoisesta työstä, jossa asiat tehdään alusta asti hyvin.

Hyvin tehty ohjelmistokehitys tuottaa arvoa pitkällä aikavälillä ja mikä tärkeintä, edistää teidän yrityksenne liiketoimintaa. Halpa ja riittämättömällä ammattitaidolla tehty kehitys voi lopulta johtaa kalliisiin korjaustöihin.

Konkreettisia hintaesimerkkejä

Ohjelmistokehityksen hinnoista on vaikeaa puhua kovinkaan tarkasti, mutta toivon, että nämä esimerkit antavat sinulle suuntaa antavan käsityksen ohjelmistokehityksen kustannuksista.

Nämä esimerkit ovat Idention hinnaston mukaisia ja koskevat tarpeisiinne suunniteltua ja kehitettyjä digitaalisia tuotteita ja palveluja sekä konsulttien tuntilaskutushintoja.

Räätälöidyt digitaaliset tuotteet ja palvelut sekä konsulttien tuntilaskutushinnat:

Keskikokoinen ohjelmisto: ~30 000–100 000 €

Laaja räätälöity yritysohjelmisto: ~100 000 € +

Ohjelmistokehitys / IT-konsultin tuntihinta: 80–120 €

UX-suunnittelijan tuntihinta: alkaen 85 €

Ohjelmistokehityksen hinta-arvio

Ohjelmistokehityksen hinta määräytyy siis hyvin tapauskohtaisesti ja toivomme, että tämän artikkelin myötä sait suuntaa-antavaa tietoa investoinnin kokoon liittyen. Toivomme, että pääsemme keskustelemaan kanssasi juuri teidän tarpeistanne ja siitä, mitä ohjelmistokehitys voisi maksaa juuri teidän tilanteessanne.

Ota yhteyttä myyntiimme, niin autamme teitä hahmottamaan ohjelmistokehitystarpeita juuri teidän yrityksellenne. Keskustelun kautta voimme arvioida yhdessä teknisten toteutusten laajuuksia sekä tehdä karkean arvion kehitystyön kustannuksista.

---

Identio teknologiayrityksenä

Idention ohjelmistokehittäjät ovat erikoistuneet konsultointiin, mikä tarkoittaa, että työskentelemme tiiviissä yhteistyössä asiakkaamme kanssa aina digitaalisen tuotteen tai palvelun suunnittelusta sen kehittämiseen ja ylläpitoon asti.

Suunnittelemme kestäviä ohjelmistoarkkitehtuuriratkaisuja sekä kehitämme digitaalisia tuotteita ja palveluja käyttäjäystävällisesti, skaalautuvasti ja kustannustehokkaasti. Olemme apunanne myös olemassa olevien järjestelmien päivityksessä ja modernisoinnissa.

Ohjelmistokumppanin valinta voi vaikuttaa suoraan liiketoiminnalliseen menestykseenne ja yhteistyöhön sitoutuminen on aina päätös, joka pitää tehdä harkiten. Me Identiolla ymmärrämme tämän asian merkityksen ja suhtaudumme asiakkuuksiimme vakavasti. Haluamme ohjelmistoyrityksenä varmistaa, että teemme aidosti sellaista työtä, joka mahdollistaa jokaisen asiakkaamme menestyksen.

Tässä artikkelissa avaamme, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, kun valitsette juuri teidän yrityksellenne sopivaa ohjelmistokumppania.

1. Ohjelmistoyrityksen ymmärrys liiketoimintasi tarpeista

Hyvä ohjelmistoyritys ei keskity pelkästään teknisiin ratkaisuihin vaan he ymmärtävät myös liiketoimintasi tavoitteet. Ennen kuin teet päätöksen, varmista, että potentiaalinen kumppani kysyy oikeat kysymykset ja osoittaa kiinnostusta yrityksesi toimialaa ja tarpeita kohtaan.

Me Identiolla lähdemme aina liikkeelle siitä, että kehitettävä digitaalinen tuote tai palvelu ratkaisee jonkin liiketoimintanne kannalta keskeisen ongelman. Oikean ongelman ratkaiseminen ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttaminen ovat lähtökohta hedelmälliselle yhteistyölle. Konsulteillmme on vahvaa osaamista eri toimialojen projekteista sekä erilaisissa ja eri kokoisissa kehitystiimeissä työskentelystä.

Jos tavoitteenne on esimerkiksi parantaa asiakaskokemusta, kumppanin pitäisi ehdottaa konkreettisia ratkaisuja käyttäjäystävällisyyden ja käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Kiinnitä huomiota siihen, tarjoaako ohjelmistoyritys ratkaisua juuri siihen tavoitteeseen tai ongelmaan, joka teidän yrityksellänne on.

2. Ohjelmistokumppanin referenssit ja kokemus

Kokemus eri toimialoilta ja vastaavista projekteista on useimmiten eduksi ohjelmistoprojekteissa. Tutustu eri ohjelmistoyritysten aiempiin projekteihin ja katso, löytyykö heidän sivuiltaan lisätietoa aiemmin tehdystä työstä. Kaikki referenssit eivät ole julkisia, joten kannattaa myös ottaa yhteyttä ja kysyä, onko yrityksellä ollut vastaavia asiakkuuksia tai projekteja, jotka eivät ole näkyvissä nettisivuilla. Tämä auttaa sinua arvioimaan, miten hyvin kumppani pystyy tarjoamaan juuri teidän tarpeisiinne sopivan ratkaisun.

Luotettava ohjelmistokumppani on avoin yhteistyön mahdollisuuksista ja potentiaalista sekä arvioi rehellisesti konsultin tai suuremman tiimin sopivuutta juuri kyseiseen asiakastarpeeseen.

3. Teknologinen osaaminen ja skaalautuvat ratkaisut

Ohjelmistokumppanin teknologinen osaaminen on luonnollisesti kriittistä. Varmista, että heidän tarjoamansa osaajat ja teknologiat tukevat yrityksesi kasvua ja liiketoiminnallisia tavoitteita pitkällä aikavälillä. Kuinka hyvin he huomioivat skaalautuvuuden? Pyrkivätkö he varmistamaan, että tuotteen tai palvelun jatkokehitys on mahdollisimman helppoa myös tulevaisuudessa ja vaikkapa toisen kumppanin kanssa?

Hyvä kumppani pyrkii tekemään itsestään asiakkaalle tarpeettoman jollain aikavälillä. Tämä tarkoittaa, että asiakas ei jää loukkuun kyseisen toimittajan kanssa tilanteessa, jossa tämä on ainut taho, joka syystä tai toisesta pystyy jatkamaan kehitystyötä. Konsulttiyrityksen tulee aina huomioida tämä asia omassa työssään ja pitää huolta asiakkaan mahdollisuuksista jatkaa kehitystyötä myös muiden tahojen kanssa.

Valitse ohjelmistokumppani, joka on ajan tasalla uusimmista teknologioista, voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja ja joka pyrkii jättämään osaamisensa ja tarvittavat resurssit jatkoa ajatellen myös teidän tiimillenne.

4. Viestintä ja läpinäkyvyys yhteistyössä

Onnistunut yhteistyö ohjelmistokumppanin kanssa lähtee avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Keskeistä projektin onnistumisen näkökulmasta on se, että asiakkaan ja ohjelmistoyrityksen välillä on hyvä luottamussuhde. On tärkeää, että ohjelmistoyritys pitää asiakkaan jatkuvasti kartalla projektin etenemisestä ja asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä.

Idention yksi tärkeimmistä arvoista on läpinäyvyys ja se tekee viestinnästä lähtökohtaisesti helppoa. Läpinäkyvyys näkyy työssämme mm. seuraavilla tavoilla:

• Varmistamme avoimen viestinnän sekä tiedonkulun tavoitteiden edistymisestä eri tiimien välillä.
• Jaamme säännöllisesti tietoa ja päivityksiä projektin kaikkien osapuolten välillä.
• Viestimme sekä sisäisesti että asiakkaidemme kanssa rehellisesti, selkeästi ja parhaan osaamisemme mukaan.

5. Joustavuus ja ongelmanratkaisukyky

Ohjelmistoprojektit harvoin etenevät täysin sen mukaan, miten ne on alunperin suunniteltu. Muutoksia voi tuoda esimerkiksi liiketoiminnallisten tarpeiden muuttuminen tai kehitystyön aikana saadut uudet oivallukset tai tekniset haasteet. Siksi on tärkeää valita ohjelmistokumppani, joka osaa mukautua muuttuviin tarpeisiin ja jonka kanssa yhteistyö on joustavaa.

Hyvä ohjelmistokumppani pystyy reagoimaan nopeasti ja rakentavasti odottamattomiin haasteisiin. Tämä tarkoittaa mm. joustavaa projektinhallintaa, ketteriä kehitysmenetelmiä ja ratkaisukeskeistä asennetta. Keskiöön nousee myös avoin viestintä; miten kumppani käsittelee muutostilanteet ja kuinka nopeasti se pystyy tarjoamaan vaihtoehtoisia toimintamalleja?

Joustavuus on yksi tekijä, josta me olemme Identiolla saaneet positiivista palautetta. Emme halua tehdä töitä meidän tavallamme vaan mukaudumme aina jokaisen asiakkaan omiin tarpeisiin.

6. Ohjelmistoyrityksen arvot ja kulttuurinen yhteensopivuus

Ohjelmistokehitys on usein pitkäjänteistä ja sen onnistuminen riippuu myös siitä, kuinka hyvin yrityksen ja konsulttien arvot ja toimintakulttuuri sopivat yhteen oman yrityksenne kanssa. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, jos työtavat, kommunikaatio ja yhteistyön periaatteet eivät kohtaa.

Kun valitset ohjelmistokumppania, pohdi seuraavia kysymyksiä:

• Miten ohjelmistoyritys suhtautuu avoimuuteen ja yhteistyöhön?
• Vastaavatko heidän arvonsa yrityksesi toimintaperiaatteita?
• Onko heidän työskentelytapansa sellainen, joka tukee teidän tiimiänne ja tavoitteitanne?
• Onko konsultti tai tiimi aidosti kiinnostunut tuotteestanne tai palvelustanne ja tavoitteidenne saavuttamisesta.

Me Identiolla uskomme, että parhaat projektit syntyvät avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön kautta. Arvomme – läpinäkyvyys, luottamus, turvallisuus, yhteistyö ja kokeilukulttuuri – ohjaavat kaikkea tekemistämme. Haluamme olla kumppani, jonka kanssa yhteistyö tuntuu luontevalta ja joka tuo aidosti lisäarvoa asiakkaan liiketoimintaan.

Kun ohjelmistokumppanin arvot ja kulttuuri sopivat yhteen omiesi kanssa, yhteistyö sujuu jouhevammin ja lopputuloksena syntyy parempia, kestävämpiä ratkaisuja.

Lopuksi

Ohjelmistokumppanin valinta on merkittävä päätös, joka vaikuttaa suoraan yrityksenne kilpailukykyyn ja kehitykseen. Oikean kumppanin valitsemisen ei pidä perustua vain teknologiaosaamiseen tai kokemusvuosiin vaan tärkeää on myös liiketoimintaymmärrys, viestinnän sujuvuus, joustavuus ja arvojen yhteensopivuus. Kun katsomme vaikkapa Ite wikin yrityslistaa, on mahdollisia kumppaneita lukematon määrä.

Kun teet valintaa, kiinnitä huomiota siihen, miten hyvin ohjelmistoyritys ymmärtää tarpeesi ja kuinka avoin ja yhteistyökykyinen se on. Pitkäjänteinen kumppanuus perustuu luottamukseen ja yhteiseen tavoitteeseen luoda kestävää arvoa.

Me Identiolla haluamme olla kumppani, joka ei vain toteuta projekteja, vaan auttaa asiakkaitaan onnistumaan pitkällä aikavälillä. Sitoudumme yhteisiin tavoitteisiin ja olemme valmiita laittamaan myös itsemme likoon. Jos etsit ohjelmistokumppania, jonka kanssa yhteistyö on avointa, joustavaa ja liiketoimintalähtöistä, olemme valmiita keskustelemaan tarpeistanne.

Olemme aina valmiita keskustelemaan teidän tarpeistanne, vaikka se ei johtaisikaan kumppanuuteen. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää siitä, voisimmeko me olla teille sopiva kumppani.

---

Tutustu lisää aiemmin tekemäämme työhön nettisivujemme Työmme-osiosta.

Kun koemme ymmärtävämme riittävästi sekä yhteistyökumppaneitamme, ratkaistavaa ongelmaa että tuotteen käyttäjiä, olemme valmiita aloittamaan verkkosovelluksen kehittämisen. Pidämme lähestymistavasta, jossa rakennamme ohjelmistotuotteita asiakkaillemme iteratiivisesti.

Aiemmin olemme määritelleet asiat, jotka ovat tärkeimpiä tuotteen menestyksen kannalta, sekä kaikkein haastavimmat teknologiset ongelmat, jotka meidän täytyy ratkaista päästäksemme tavoitteeseemme. Emme kuitenkaan käy näiden kimppuun suoraan, vaan aloitamme tutkimuksen samalla, kun laadimme asiakkaalle rautalankamallia.

Oikeiden teknologioiden valinta

Otamme aina huomioon asiakkaan nykyisin käyttämät ohjelmistopalvelut, erityisesti jos olemme integroimassa uutta ratkaisua olemassa oleviin palveluihin. Kun kehitämme verkkopohjaisia tuotteita, erityisesti täysin alusta lähtien, pidämme tällä hetkellä Next.js:ää parhaana lähtökohtana.

Olemme yleensä melko teknologianeutraaleja. “Valitse oikea teknologia oikeaan projektiin ja käyttötapaukseen” on ohjelmistosuunnittelussa yleinen mantra, jota mekin noudatamme mielellämme. Jopa täysin uuden tuotteen kehittämisessä on erikoistapauksia, joissa voi olla perusteltua valita jokin toinen vaihtoehto.

Next.js tarjoaa paljon valmiina sen laajan mallipohjakirjaston ansiosta, jota sen kehittäjä Vercel tukee. Kun rakennamme tuotteen alustavaa versiota, haluamme keskittyä toimittamaan kriittiset ominaisuudet, jotka tekevät tuotteestanne arvokkaan ja erittäin käyttökelpoisen jo julkaisuvaiheessa. Olemme työskennelleet Next.js:n kanssa useissa projekteissa saavuttaen erinomaisia tuloksia. Tämä mahdollistaa keskittymisen asiakkaiden ongelmien ratkaisemiseen sen sijaan, että käyttäisimme aikaa teknologian valintaan.

Muut tekniset valinnat

Useimmat merkittävät ohjelmistotuotteet vaativat tietokannan, jonka valitsemme liiketoimintavaatimustenne perusteella. Tavallisimmin suosittelemme SQL-tietokantaa, kuten PostgreSQL:ää sen monipuolisten ominaisuuksien ja erinomaisen toimintavarmuuden vuoksi. Vain harvoissa tapauksissa Postgres ei tarjoa tarvittavia ratkaisuja tuotteen alkuvaiheessa.

Vaihtoehdot Next.js:lle

Meillä on kokemusta myös SvelteKitin ja Remixin kanssa työskentelystä. Nämä tarjoavat yhtä houkuttelevia lähtökohtia hyvien mallipohjiensa ansiosta. Next.js:llä on kuitenkin yleensä laajempi valikoima valmiita mallipohjia, mikä antaa enemmän vaihtoehtoja.

Jotkut asiakkaat saattavat olla vahvasti mieltyneitä tiettyihin teknologioihin. On myös erityistapauksia, joissa muut teknologiat voivat tarjota paremman lähtökohdan kuten esimerkiksi paremman integraation nykyisiin ohjelmistojärjestelmiisi.

Rakastettavan sovelluksen kehittäminen

Rakastettava tuote on se lisäpanostus, joka erottaa tuotteesi kilpailijoista tai saa käyttäjät omaksumaan uuden tuotteen ilman valituksia. Siirtyminen MVP:sta (Minimum Viable Product) MLP:iin (Minimum Lovable Product) tarkoittaa käyttäjäpolkujen suunnittelua yksinkertaisiksi ja intuitiivisiksi. Ensimmäisen version tulisi olla yksinkertainen ja keskittynyt; lisäominaisuuksia voidaan lisätä myöhemmin.

Klassinen esimerkki MLP:sta ohjelmistomaailmassa on deittisovellus Tinder. Sen oikealle tai vasemmalle pyyhkäisyyn keskittyvä käyttöliittymä (UX) nähdään yleisesti ominaisuutena, joka nosti sen kilpailijoiden yläpuolelle ja josta on tullut jopa yleisesti käytetty tapa muissakin yhteyksissä “tykätä” tai “olla tykkäämättä”. Lisäominaisuudet, kuten Spotify- ja Instagram-yhteyksien lisääminen, olivat toki mukavia lisäyksiä, mutta eivät olleet sovelluksen alkuvaiheessa keskiössä. Tärkeintä on rakentaa toimiva ratkaisu käyttäjän tarpeeseen – ei vain teknisesti mahdollinen tapa toteuttaa se, vaan myös nautittava kokemus.

Voimme palata aiempaan selitykseemme Minimum Lovable Productista korostaaksemme tätä näkökulmaa.

Minimum Viable Product

• Alustava Proof of Concept -tasoinen runko.
• Yksinkertaiset ominaisuudet vaatimusten tyydyttämiseksi.
• Antaa käyttäjille mahdollisuuden testata ideaa, mutta ei tavallisesti ole tarpeeksi vetovoimainen.

Minimum Lovable Product

• Kaikki edellä mainitut.
• Käyttäjäkokemuksen kehittäminen ensisijaisten työnkulkujen osalta.
• Herättää käyttäjissä myönteisiä tunteita.

Miltä kehitysprosessi näyttää

Kun kehitys alkaa, tavoitteemme on pitää selkeä ja jatkuva keskusteluyhteys asiakkaan kanssa koko prosessin ajan. Tiimi sopii asiakkaan kanssa viikottaisista tai kahden viikon välein pidettävistä kokouksista, joiden aikana priorisoidaan kehitystyötä ja saadaan säännöllistä palautetta varmistaaksemme, että suunta on oikea.

Haluamme korostaa, kuinka tärkeää on saada asiakas mahdollisimman nopeasti käyttökelpoisen version äärelle. Tämä mahdollistaa käyttäjätestauksen aloittamisen projektin varhaisessa vaiheessa. Kun asiakkaalla ja käyttäjillä on konkreettinen tuote esikatseltavana, on todennäköisempää, että keskitymme oikeisiin ominaisuuksiin tässä tuotteen kehityksen kriittisessä alkuvaiheessa.

Kun rakennamme jotain käyttäjäkeskeisestä näkökulmasta, kuten aiemmin kuvailimme, palautteen merkitys korostuu entisestään. Vaikka käytämme tavanomaisia työkaluja, kuten Kanban-tauluja ja ketteriä menetelmiä, emme yleensä työskentele sprinttimuodossa, jotta voimme säilyttää mahdollisimman suuren joustavuuden.

Tämä ei tarkoita, että vältämme kokonaan backlogeja ja estimointeja, mutta nopeatahtinen iterointi hyötyy usein lyhyemmästä palautesyklistä asiakkaan ja käyttäjien kanssa.

Suunnan muuttaminen

Kehitysprosessin aikana saattaa joskus käydä ilmi, että jotkut asiat eivät ole toteutettavissa nykyisessä toimituslaajuudessa. Näissä tilanteissa on tärkeää tuoda esiin ongelmat varhain, jotta voimme tehdä tarvittavat muutokset tavalla, joka säilyttää tuotteen hengen ja mahdollistaa asiakkaan tavoitteiden saavuttamisen. Loppujen lopuksi rakennamme rakastettavia tuotteita, joten on yleensä hyödyllisempää lykätä ominaisuutta, jota ei voida toimittaa rakastettavassa muodossa, kuin heikentää tuotteen kokonaislaatua toteuttamalla keskeneräinen ja ei-kriittinen ominaisuus. Vaihtoehtoisesti voimme toteuttaa rakastettavan mutta väliaikaisen ratkaisun, edellyttäen että se voidaan myöhemmin korvata teknisesti kestävämmällä ratkaisulla ilman, että tuotteen rakastettavat ominaisuudet kärsivät.

Yhteenveto

Tässä toisessa osassa olemme käsitelleet tarkemmin teknologiavalintojamme ja konkreettista kehityssykliä, jonka avulla hyödynnämme tehokkaasti aikaa tuotteen toimittamisessa.

Mielestämme kaikki kiteytyy muutamaan asiaan:

• Avoimen viestintäkanavan ylläpitäminen kehitysvaiheen aikana.
• Oikeiden teknologioiden valitseminen oikeaan tehtävään.
• Konkreettisen tuotteen iterointi ja muutoksiin suhtautuminen avoimin mielin.
• Käyttäjien mukaan ottaminen jo varhaisessa vaiheessa.

Kolmannessa osassa tarkastelemme, mitä tapahtuu ja miten asiat voivat muuttua, kun MLP on julkaistu ja käytössä oikeassa maailmassa.

---

Osa 1: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – ymmärryksen saavuttaminen
Osa 2: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – sovelluksen kehittäminen
Osa 3: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – tuotteen julkaisu

Varoitus. Tämä kolmiosainen artikkeli on melko kantaaottava, ja saatat olla eri mieltä joistakin valinnoistamme ja lähestymistavoistamme. Se ei kuitenkaan haittaa! Olemme havainneet asiakkaidemme kanssa työskennellessämme, että tietyt teknologiset ja toiminnalliset valinnat tekevät asioista sujuvampia. Voit vapaasti olla niistä eri mieltä ja kertoa meille, mitä tiimisi tekee toisin.

Me Identiolla työskentelemme erilaisten yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaiden kanssa, jotka ovat elinkaarensa eri vaiheissa. Mielestämme tässä kuvattu lähestymistapa on suhteellisen helposti sovitettavissa eri asiakkaille, mutta se toimii parhaiten alkuvaiheen startup-yrityksille tai yrityksille, joilla on pieni määrä olemassa olevia ohjelmistopalveluja, jotka halutaan integroida uuteen tuotteeseen. Tässä sarjassa tarkastellaan käsitteenä ja kehitysprosessina MLP-tuotetta (Minimum Lovable Product), jonka tavoitteena on tuottaa teknisesti toimivan ohjelmiston lisäksi myös sellainen ohjelmisto, jota käyttäjät käyttävät mielellään.

Olemme jakaneet tämän artikkelin kolmeen osaan, jotka julkaisemme noin viikon välein ja joissa käsittelemme alustavaa tiedonkeruuvaihetta, Minimum Lovable Productin toimittamista ja seuraavia vaiheita, jotka toteutetaan, kun tuotteen ensimmäinen versio on käyttäjien käsissä.

Minimum Lovable Product

Lyhyen johdannon tarjoamiseksi asiaan perehtymättömille, MLP on tuote, joka on kehitetty ja suunniteltu niin, että käyttäjät ottavat sen innokkaasti käyttöön. Helpoin tapa määritellä Minimum Lovable Product käsitteenä, on vertailla sitä ja monille tutumpaa Minimum Viable Productia.

Minimum Viable Product

• Alustava Proof of Concept -tasoinen runko.
• Yksinkertaiset ominaisuudet vaatimusten tyydyttämiseksi.
• Antaa käyttäjille mahdollisuuden testata ideaa, mutta ei tavallisesti ole tarpeeksi vetovoimainen.

Minimum Lovable Product

• Kaikki edellä mainitut.
• Käyttäjäkokemuksen kehittäminen ensisijaisten työnkulkujen osalta.
• Herättää käyttäjissä myönteisiä tunteita.

Määritelmän mukaan MVP:llä saadaan työ tehtyä, mutta usein ohjelmistotuotteet eivät saa käyttäjiä, tai käyttäjät käyttävät työkaluja vastahakoisesti vaihtoehtojen sijaan. Kun käyttäjäkokemus vaikuttaa käyttäjiin suuresti tai kun tavoitteena on saavuttaa laaja käyttäjäkunta, kannattaa nähdä ylimääräistä vaivaa, jotta tuotteen elinkelpoisuus muuttuu rakastettavuudeksi.

Ennen kuin aloitamme

Tuotekehityksen alussa on yleensä muutaman viikon jakso, jolloin tutkimme asioita ja keskustelemme yksityiskohdista, kuten sopimuksista. Aloitamme oppimisprosessin jo osana myyntiprosessia, mutta tutustumme asiakkaaseen kunnolla yhteistyön alkaessa – kick-offin tai design sprintin yhteydessä.

Asiakkaan ymmärtäminen

Haluamme tuntea asiakkaamme ja heidän liiketoimintansa hyvin. Tutustumme tiimiin tai tiimeihin, joiden kanssa työskentelemme, alaan, jolla he työskentelevät sekä heidän päivittäiseen liiketoimintaansa. Alkuvaiheen startup-yrityksissä tämä tarkoittaa yleensä sitä, että tapaamme tiimin ja opimme tuntemaan heidät ja heidän asiantuntemuksensa.

Tuotteen ensimmäisen version rakentaminen on usein pohjimmiltaan selkeää viestintää ja ongelman, jota haluamme ratkaista, ymmärtämistä. Mielestämme on tärkeää ottaa asiakas mukaan kehitysprosessiin jo varhaisessa vaiheessa. Läpinäkyvä tiedonvaihto tekee asioista helpompia myöhemmässä vaiheessa.

Tuotteen vision ymmärtäminen

Kun olemme saaneet selkeämmän käsityksen asiakkaasta, on aika syventyä paremmin ongelmaan. Yleensä se tapahtuu asiakkaan tarjoaman kuvauksen ja tietojen perusteella. Tiimimme ovat parhaimmillaan työskennellessään liiketoimintaongelmien ja teknisten ratkaisujen kehittämisen risteyskohdassa. Pyrimme ymmärtämään parhaamme mukaan seuraavat asiat:

• Miksi asiakas on kiinnostunut rakentamaan tämän tuotteen ongelman ratkaisemiseksi?
• Miksi asiakas on nimenomaan kiinnostunut ongelman ratkaisemisesta?
• Miksi hän haluaa ratkaista ongelman juuri nyt?

Kun saamme vastaukset näihin kysymyksiin, voimme rajata tuotteen ensimmäisen iteraation laajuutta. Ensimmäinen versio tarjoaa yleensä vain osan lopullisen tuotteen toiminnallisuuksista, jotta voimme toimittaa jotain käyttökelpoista, testattavaa ja käyttäjille mieluisaa.

Käyttäjien ymmärtäminen

Vain harvoin asiakas on tuotteen suora käyttäjä, jolloin pelkkä asiakkaan ymmärtäminen riittäisi. Vaikka asiakkaalta saattaisikin saada hyvin selkeän käsityksen käyttäjistä, kannattaa eri käyttäjäryhmien ymmärtämiseen silti käyttää aikaa. Tämä saattaa tarkoittaa esimerkkikäyttäjäpersoonien luomista sekä heidän tarpeidensa ja käyttötapaustensa määrittelyä. Todellisten potentiaalisten käyttäjien ottaminen mukaan alustavaan käyttötapausten määrittelyyn on erittäin hyödyllistä. Käyttäjäkeskeinen lähestymistapa edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua aiottujen käyttäjien kanssa, jotta voimme keskittyä ratkaisua vaativaan ongelmaan ja välttää suunnittelemasta ratkaisua, joka ei ratkaisekaan keskeistä ongelmaa.

Kun pureudutaan perustavanlaatuisimpaan asiaan, saattaa myös paljastua, että eri käyttäjäsegmenttien tarpeet ja käyttötapaukset eroavat toisistaan. Niiden ymmärtäminen auttaa myös päättämään, pitäisikö keskittyä yhteen segmenttiin vai voidaanko eri käyttötapaukset ottaa huomioon vaarantamatta käyttäjäkokemusta ja siten tuotteen rakastettavuutta.

Resurssien keskittäminen oikeisiin asioihin

Nyt kun meillä on parempi käsitys ongelmista, joita haluamme ratkaista, voimme keskittyä oikeisiin asioihin:

• Mitkä ominaisuudet ovat käyttäjälle ensisijaisia
• Mitkä asiat on testattava ensin

Käyttäjäkeskeisten prioriteettien avulla voit keskittyä siihen, miten nämä ominaisuudet toteutetaan. Mitä tarvitaan, jotta käyttötapaus tai käyttäjävirta olisi sujuva ja intuitiivinen? Minkä on toimittava, jotta käyttäjävirta toimii tarkoitetulla tavalla? Mikä edellyttää käyttöliittymäelementtejä ja vuorovaikutusta ja mitä voi tapahtua konepellin alla? Näihin kysymyksiin vastaaminen johtaa yleensä monimutkaisempien teknisten ongelmien kartoittamiseen, jotka saattavat vaatia ratkaisua, ja antaa sinulle kehyksen, jonka varaan voit rakentaa mahdollisen tulevan kehityksen.

Yhteenveto

MLP:n toimittamisen alkuvaiheessa tehdään paljon työtä, jonka avulla saamme paremman käsityksen siitä, mitä asiakas haluaa rakentaa ja miksi. Tämä prosessi jatkuu koko kehitystyön ajan, ja työskentelemme usein iteraatioissa, jotka perustuvat parhaaseen ajan myötä kasvavaan ymmärrykseemme.

Tässä on lyhyt luettelo asioista, joita tarkastelemme tuotetoimituksen alussa:

• Asiakkaan ymmärtäminen: ymmärrämme asiakkaan taustan, hänen aiemmat pyrkimyksensä ja sen, miksi hän keskittyy ratkaisemaan ongelman ohjelmistotuotteella.
• Ongelman ymmärtäminen: ketä ongelma koskee, miksi se on korjattava ja mitä aiempaa työtä on tehty ongelman ratkaisemiseksi.
• Käyttäjien ymmärtäminen: miksi käyttäjät ovat huolissaan tästä ongelmasta, millaisia käyttäjäryhmiä ongelma koskee ja miten tuote sopii heidän nykyisiin työnkulkuihinsa.
• Prioriteettien ymmärtäminen: sen selvittäminen, mitkä tuotteen ominaisuudet ovat ratkaisevan tärkeitä ongelman ratkaisemiseksi, sen ymmärtäminen, mitkä ratkaisut ovat käyttäjille tärkeimpiä, ja niiden haasteiden löytäminen, joista meidän on huolehdittava alusta alkaen.

Seuraavaksi: tuotteen rakentaminen

Seuraavassa osassa menemme hieman syvemmälle Work in Progress -vaiheeseen, jossa alamme rakentaa ratkaisua ongelmaan: tuotetta. Kerromme, mitkä teknologiat toimivat mielestämme hyvin tämäntyyppisissä tuotetoimituksissa, ja annamme kuvan siitä, miltä kehitysprosessi näyttää.

---

Osa 1: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – ymmärryksen saavuttaminen
Osa 2: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – sovelluksen kehittäminen
Osa 3: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – tuotteen julkaisu

Elämme järjestelmien aikakautta, jossa systeemien monimutkaisuus kasvaa ja ongelmat muuttuvat yhä enemmän ja enemmän koko järjestelmään vaikuttaviksi. Monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme enemmän kuin pelkästään suoraviivaisen ajattelun työkaluja. Tarvitsemme kykyä ajatella laajemmin, ymmärtää asioiden välisiä suhteita ja nähdä tuo kuuluisa suurempi kuva. Suoraviivainen ajattelu on hyvä lähtökohta, mutta se ei aina riitä. Systeemiajattelu tuo mukanaan uudenlaisen tavan tarkastella ongelmia ja ratkaisuja.

Systeemiajattelu ei ole vain taito, jonka opit – se on käytäntöjä ja näkökulmia. Mielestäni sitä voidaan kutsua jopa elämäntavaksi. Sitä ei voi täysin ymmärtää pelkästään lukemalla, aivan kuten et voi oppia pelaamaan golfia vain lukemalla siitä. Se täytyy kokea ja sitä täytyy harjoitella. Systeemiajattelu vaatii meitä ymmärtämään.

Lineaarinen ajattelu

Monet meistä ajattelevat lineaarisesti, ilman että sitä edes tiedostaa. Tämä ajattelutapa on niin syvään juurtunut, ettemme edes tunnista sitä yhdeksi monista lähestymistavoista. Lineaarinen ajattelu on ennustettavaa ja johonkin tiettyyn, usein opittuun, menettelytapaan perustuvaa. Kuulostaa hyvältä, varsinkin ohjelmistokehityksen kaltaisella alalla, missä pyritään usein lineaarisesti rakentamaan modulaarisia ja mahdollisimman tehokkaita palasia osaksi järjestelmää.

Lineaarinen ajattelutapa onkin varsin hyvä ja tehokas tapa ajatella monessa tilanteessa. Se tarjoaa selkeyttä ja hallittavuutta, mikä varsinkin ohjelmistosuunnittelijoille on työssä tärkeää. Kun lähdemme pohtimaan monimutkaisempia järjestelmiä ja relaatioita järjestelmien osien välillä, olisi ajattelutapaa kuitenkin syytä laajentaa.

Muutos kohti systeemiajattelua

Monimutkaisten järjestelmien suunnittelu on haastavaa ja esiin tulevat ongelmat muuttuvat yhä enemmän koko järjestelmään vaikuttaviksi ja monihaaraisiksi, jolloin lineaarinen ajattelu ei takaa parasta mahdollista lopputulosta. Systeemitason ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan uusia näkökulmia ja työkaluja.

Ajatellaan hyvin yksinkertaistettua esimerkkiä. Jos istutetaan seitsemän kasvin siementä, odotetaan että x päivän kuluttua voidaan korjata satona seitsemän täysikasvuista kasvia. Jos peura syö yhden kasveista, laitetaan aita estämään peuroja tekemästä tuhojaan ja korjataan loppu sato. Tällä tavalla lähestymme usein myös ohjelmistoprojektien suunnittelua.

Todellisuudessa asiat eivät kuitenkaan ole näin yksinkertaisia. Joskus saadaan yhdeksän kasvia, koska kasvit saattoivat jatkaa kasvuaan seuraavanakin vuonna. Toisinaan ei saada yhtään satoa. Syynä voi olla esimerkiksi jänikset, peurat, sade, sen puute tai vaikka liiallinen kylmyys. Lopputulos on käytännössä aina monen tekijän yhdistelmä, jotka vaikuttavat toisiinsa ennalta arvaamattomilla tavoilla.

Koska systeemit harvoin ovat täysin hallittavissa ja niiden käyttäytyminen on monesti ennakoimatonta, emme voi lähestyä monimutkaisempia kokonaisuuksia ainoastaan lineaarisesti ajatellen.

Systeemiajattelu vaatii työtä – mutta se on sen arvoista

Valitettavasti epälineaariset lähestymistavat ovat lähes aina vaikeampia kuin lineaariset. Systeemiajattelu ei tee elämästäsi helpompaa, mutta se tekee sinusta tehokkaamman. Systeemiajattelu lisää kykyäsi kohdata vaikeita haasteita, parantaa päätöksenteon laatua ja auttaa tunnistamaan, mitkä asiat ovat todellisia ongelmia ja mitkä vain oireita jostain muusta. Systeemiajattelun avulla voidaan löytää ja paneutua varsinaiseen signaaliin kaiken kohinan keskellä.

Systeemiajattelussa kyse on kuitenkin enemmän kuin vain ongelman ratkaisemisesta. Pohjimmiltaan kyse on ymmärryksestä – siitä, että ymmärretään koko konteksti, jossa ongelma esiintyy. Tämä vaatii jatkuvaa oppimista, ennen kaikkea sen tiedostamista, kuinka paljon et vielä tiedä. Systeemiajattelijan arvokkaimpia ominaisuuksia onkin, että tiedostaa sen, että ei tiedä kaikkea.

Miten tunnistaa systeemiajattelijan?

Hyvä systeemiajattelija tunnistaa lineaarisen ajattelun hyvät ja huonot puolet ja osaa valita, milloin käyttää lineaarista lähestymistapaa ja milloin asioita pitäisi katsoa koko systeemin perspektiivistä.

Systeemiajattelussa tulee tiedostaa, että tekniset ja sosiaaliset järjestelmät ovat lähes aina toisiinsa kietoutuneita. Pitää ymmärtää konteksti missä toimitaan ja miten tekniset ratkaisut sekä toiminnassa mukana olevat ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja pyrkivät näkemään tilanteen useasta eri näkökulmasta.

Tärkeimpänä piirteenä systeemiajattelussa on se, että oppii ja mukautuu jatkuvasti. Hyvä systeemiajattelija on myös itseään reflektoiva ja tietoinen omista ajatusmalleistaan, reaktioistaan ja mahdollisista virhepäätelmistä. Systeemiajattelussa pyritään lisäämään tietoisuutta omasta ajattelusta ja auttaamaan tiimejä ja organisaatioita ymmärtämään, miten yhteiset prosessit, mallit ja päätökset vaikuttavat järjestelmään kokonaisuutena.

Muutamia systeemiajattelijan tunnusmerkkejä:

• Ajattelee ajattelemista.
• Ymmärtää ja tunnistaa lineaarisen ja epälineaarisen ajattelun ominaisuudet ja erottaa mikä on milloinkin paras lähestymistapa.
• Osaa suunnitella ratkaisuja, missä on huomioitu konteksti ja koko systeemin tarpeet.
• Ymmärtää että ihmiset ovat osa teknisiä systeemejä.
• Pystyy luontevasti vaihtamaan näkökulmaa ratkaisuja etsiessään.
• Pyrkii aina kehittämään omaa osaamistaan.
• Pystyy ymmärtämään ja löytämään juurisyyt systeemitason ongelmiin ja ratkaisuihin.
• Pystyy kommunikoimaan ja ennen kaikkea perustelemaan ideat ja muutosehdotukset.
• Pystyy ymmärtämään miten toisistaan riippuvaiset ja toisiinsa liittyvät osat luovat kokonaisuuksia ja miten näitä riippuvuuksia voidaan hyödyntää parhaiten.
• Pystyy luomaan perusteltuja malleja ja konsepteja päätöksenteon tueksi.
• Ja ennen kaikkea hyväksyy, että epävarmuus on tervetullutta ja luonnollista sekä vääjäämätön osa elämää.

Ohjelmistokehittäjät osana systeemiä

Ohjelmistot eivät ole pelkästään teknisiä, vaan ne ovat itseasiassa sosio-teknisiä systeemejä. Lyhykäisyydessään tarkoittaen tapa, jolla ajattelemme, viestimme ja työskentelemme, on hyvin paljon sidoksissa siihen, miten ohjelmistot kehittyvät. Kun osat toimivat hyvin yhdessä, niin tekniset kuin sosiaalisetkin, on systeemi usein enemmän kuin vain osiensa summa.

Jos haluamme parantaa ohjelmistojärjestelmää, meidän on ensin tunnistettava, miten ohjelmiston parissa työskentelevä tiimi ajattelee siitä ja tarvittaessa pyrittävä muuttamaan tätä ajattelutapaa. Systeemin eheys, eli kuinka hyvin järjestelmän osat (niin tekniset kuin ei teknisetkin) toimivat yhdessä on erittäin tärkeää. Kun ideat ja konseptit ovat koko systeemin tasolla linjassa keskenään, järjestelmät palvelevat paremmin tarkoitustaan. Pienet muutokset ajattelutavassa voivat kantaa suuriin muutoksiin ohjelmistojärjestelmässä.

Kun tämä eheys puuttuu, näemme ongelmia, kuten tietojen siiloutumista, tiimien välisen työskentelyn tehottomuutta, purkkaratkaisuja, ohjelmistojen yhteensopimattomuutta ja teknistä velkaa, mitkä vaikeuttavat järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa.

Relaatiot ovat systeemisuunnittelua

Systeemiajattelussa keskeistä on relaatioiden ymmärtäminen. Ohjelmistosta tulee systeemi vasta, kun sen osat ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Kolme erillistä mikropalvelua pilvessä eivät ole vielä systeemi, vaan nämä ohjelmistokomponentit muuttuvat systeemiksi vasta siinä vaiheessa, kun niiden välillä on riippuvuuksia ja relaatioita.

Samoin kehitystiimi voidaan laskea systeemiksi siinä vaiheessa, kun tiimin jäsenet työskentelevät yhdessä ja heidän välillään on suhteita, jotka tukevat yhteistä tavoitetta.

Lineaariset lähestymistavat, joissa strategia tulee ylhäältä ja tiimit vain toteuttavat sen, eivät riitä monimutkaisessa, systeemisessä maailmassa. Organisaatioiden tulee ymmärtää, että muutokset vaikuttavat eri tavalla eri osiin järjestelmää ja että muutoksen onnistuminen riippuu kyvystämme suunnitella ja rakentaa toimivia suhteita systeemin sisällä.

Strategiset muutokset kuten digitaalinen transformaatio, modernisaatio tai vaikka muutos ohjelmistomonoliitistä mikropalveluarkkitehtuuriin ei voi olla vain ylhäältä alaspäin johdettu prosessi, koska muutos itsessään ei ole lineaarinen. Jos tällaista muutosta lähdetään viemään eteenpäin vain lineaarisesti ajatellen, tulee tie olemaan pitkä ja kivinen ja lopputuloksena tuskin saadaan aikaan mitään kovin pysyvää. Toki prosessi saadaan vietyä läpi, mutta todennäköisesti systeemi ei muutosten jälkeen ole kovin toimiva.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että systeemiajattelu ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä, jos halutaan onnistua monimutkaisissa, epälineaarisissa ympäristöissä. Kun opitaan ajattelemaan tilannetta koko systeemin näkökulmasta konteksti ymmärtäen, voidaan luoda kestäviä ratkaisuja, jotka palvelevat parhaiten sekä teknisiä että sosiaalisia tavoitteita.

Lue lisää konsultointiin liittyvää sisältöä englanniksi.

Oman ohjelmistokehittäjän rekrytointi ja ulkopuolisen konsultoinnin ostaminen ovat yleisimmät pöydälle nousevat vaihtoehdot kehitysprojektin ollessa ajankohtainen. Kumpikin näistä vaihtoehdoista tarjoaa omanlaisensa mahdollisuudet ja toisaalta myös haasteet. Tässä blogitekstissä pohdimme, milloin oman ohjelmistokehittäjän rekrytointi kannattaa ja koska taas kannattaa kääntyä IT-konsultointia tarjoavan yrityksen puoleen.

Ohjelmistoprojektit vaihtelevat kestoltaan ja luonteeltaan. Kyseessä voi olla pitkäaikainen jatkuva kehitys tai selkeästi rajattu projekti. On kuitenkin olennaista, että lähes kaikkiin projekteihin liittyy tarve ylläpidolle ja jatkokehitykselle. Tämän vuoksi on tärkeää varautua tuleviin investointeihin, oli kehitystyön lähestymistapa millainen tahansa.

Milloin kannattaa palkata IT-konsultti?

Yleisin syy IT-konsultoinnin ostamiselle on tarve saada asiantuntijatasoista ja spesifiä teknologiaosaamista mahdollisimman nopeasti ja helposti.
Tässä neljä keskeistä IT-konsultin palkkaamiseen liittyvää etua:

1. Nopea saatavuus
Konsultin palkkaaminen on nopeampaa kuin oman ohjelmistokehittäjän rekrytointi. Se säästää asiakkaan resursseja työlään ja pitkän rekrytointiprosessin sijaan.

2. Monipuolinen ja korkean tason asiantuntijaosaaminen
IT-konsultti tuo mukanaan syvällistä osaamista tietyistä projektin osa-alueista ja laajempaa kokemusta erilaisista arkkitehtuureista ja teknologioista. Syvä osaaminen auttaa optimoimaan prosesseja ja ratkaisemaan vaikeita ongelmia, kun taas laaja kokemus tukee päätöksentekoa ja hyvää suoriutumista projektin eri vaiheissa. Monipuolista asiantuntemusta tarvitaan usein esimerkiksi projektin alkuvaiheessa, teknologiavalintoja tehtäessä. Sisäisellä kehittäjällä ei välttämättä ole kokemusta tällaisista projektin vaiheista, vaikka hänellä olisi kertynyt kokemusta alalta useiden vuosienkin ajalta.

3. Resurssien joustavuus
Konsulttien käyttö antaa joustavuutta skaalata tiimiä tarpeen mukaan eri projektin vaiheissa tai projektien päättyessä. Toisinaan tarvitaan uusia taitavia tekijöitä, kun taas toisinaan on tarpeen vähentää. Tällöin tiimin kokoa voi joustavasti sopeuttaa muuttuvien tarpeiden mukaan.

4. Ulkopuolinen näkökulma
IT-konsultit tuovat mukanaan laajan kokemuksen eri toimialoilta ja erilaisista projekteista, näkökulmista ja työtavoista. Se auttaa löytämään innovatiivisia uusia ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin.

Identio haluaa teknologiakumppanina luoda asiakkailleen merkittävää lisäarvoa. Tarjoamamme sopimusjaksot tuovat turvaa asiakkaalle, kun kehitystyöhön ei tarvitse sitoutua liian pitkäksi aikaa kerrallaan. Digitaalisten palvelujen ja tuotteiden suunnittelun ja kehittämisen lisäksi IT-konsulttimme on usein myös apuna asiakkaan omien kehittäjien mentoroinnissa.

Milloin kannattaa rekrytoida oma ohjelmistokehittäjä?

Konsultit harvemmin keskittyvät pelkästään ylläpitotehtäviin. Tällöin omien kehittäjien rekrytointi on kustannustehokkaampaa ja edistää pitkäaikaista kehitystä. Se myös varmistaa, että yritys pystyy ylläpitämään ohjelmistojaan itsenäisesti. Tässä listattuna rekrytointiin liittyviä keskeisimpiä etuja:

1. Kustannustehokkuus pitkällä aikavälillä
Vaikka ohjelmistokehittäjän rekrytointiprosessi vie aikaa ja rahaa, pitkäaikaista projektia silmälläpitäen rekrytointi osoittautuu usein taloudellisesti kannattavammaksi vaihtoehdoksi. Konsulttien tuntilaskutushinnat ovat korkeita ja pitkässä juoksussa konsultin pitäminen vaatii suuriakin investointeja. Toisaalta konsultin palkkaamisella säästät rekrytointikuluissa sekä työnantajamaksuissa, kuten vakuutuksissa ja eläkemaksuissa.

2. Yrityskulttuurin vahvistaminen
Rekrytointi voi auttaa ohjelmistokehittäjää integroitumaan paremmin yrityksen kulttuuriin ja arvoihin, kun hän on osa yritystä pidemmän aikaa. Usein tiimiin valitaan henkilö, jonka arvot, taidot ja työskentelytavat sopivat parhaiten yrityksen tarpeisiin ja kulttuuriin.

3. Jatkuvuus tulevaisuuden ylläpito- ja jatkokehitystarpeissa
Kun projekti on edennyt alkuvaiheista ylläpitoon ja jatkokehitykseen, oman kehittäjän palkkaaminen tarjoaa varmuutta ja jatkuvuutta. Kehityksessä ei enää kohdata täysin uusia teknologisia valintoja tai vaiheita, jotka olisivat sisäiselle tiimille vieraita, vaan painopiste siirtyy olemassa olevien järjestelmien kehittämiseen ja optimointiin. Tämä tekee työstä ennakoitavampaa ja antaa sisäisille kehittäjille mahdollisuuden hyödyntää kertynyttä osaamistaan tehokkaasti ilman, että jokaisessa vaiheessa tarvittaisiin ulkopuolista asiantuntijaa.

4. Osaamisen kasvattaminen sisäisesti
Kun ohjelmistokehittäjä tekee pitkään töitä tietyssä projektissa tai jatkuvan kehityksen parissa, hän oppii yrityksen järjestelmät, prosessit ja liiketoiminnan erikoispiirteet syvällisesti. Oman kehittäjän palkkaamisen myötä osaaminen jää taloon, vaikka projektit vaihtuisivat. Samalla kehittyy ymmärrys organisaation päätöksentekoprosesseista, kommunikoinnista ja priorisoinnista, mikä taas nopeuttaa jatkokehitystä. Oma kehittäjä voi myös sparraamalla ja kouluttamalla kasvattaa koko tiimin osaamista pitkällä aikavälillä.

Rekrytointi ei siis aina ole pelkkä kustannuskysymys, vaan se voidaan nähdä myös keinona luoda pysyvyyttä ja syventää osaamista juuri kyseisen yrityksen tarpeisiin.

Yhteenveto

IT-konsultin palkkaaminen voi olla hyödyllistä nopean ja korkean tason asiantuntijaosaamisen saamiseksi. Sen myötä myös resurssien skaalaaminen helpottuu. Omien ohjelmistokehittäjien rekrytoinnista tulee kustannustehokkaampaa kehitysprojektin ollessa jatkokehitys -ja ylläpitovaiheessa. Monissa tapauksissa paras ratkaisu voi olla näiden kahden lähestymistavan yhdistäminen, mikä mahdollistaa sekä ulkoisen asiantuntemuksen hyödyntämisen että pitkäaikaisen kehityksen ja ylläpidon varmistamisen.

Konsulttien työnkuvaan kuuluu usein myös ohjelmistotuotannon toimintatapojen kehitys sekä nuorempien kehittäjien mentorointi. Kokonaisuudessaan on tärkeää, että tunnistatte juuri teidän yrityksenne ja kehitystiiminne tarpeet ja resurssit sekä arvioitte huolellisesti molempien vaihtoehtojen tuomat mahdollisuudet ja haasteet.

---

Lue myös Mitä ohjelmistokehitys maksaa?