Johtaja, tunne yrityksesi numerot – haastattelussa Visman Terhi Karasjärvi





Erika Bergström

8.10.2021 · 5 min

Yrittäjissä näkyy myös hyvin helposti se, ovatko numerot helposti lähestyttäviä

Toimitusjohtajamme Joonas Korgan sai haastateltavakseen Visma Payn ja Visma Passelin toimitusjohtajan Terhi Karasjärven. Vuosien kokemus erilaisten laskutus-, taloushallinto-, ajanvaraus-, verkkomaksuohjelmistojen parissa huokui ja Terhi jakoi arvokkaita näkemyksiään mm. johtamiseen ja talouteen liittyen.

Voisitko hieman avata, että minkälaista päivittäinen työsi on?

Kun ihmiset tulevat hakemaan kahvia, he lähestyvät minua helpommin ja tiskikonekeikkani kestää helposti puoli tuntia.

– Toimitusjohtajan työssä on luonnollisesti paljon operatiivisia hommia. Samaan aikaan pitää muistaa ottaa aikaa strategiselle pitkän aikavälin mallintamiselle. Sanon aina, että tehtäväni on katsoa horisontin taakse ja hoitaa kasvuprojektit. Operatiiviset asiat vievät välillä enemmän ja välillä vähemmän aikaa.

– Teemme paljon yhteistyötä Visma-yhtiöiden kesken. Työhön kuuluu myös paljon sidosryhmäyhteistyötä ja projektien mallintamista. Pitää löytää tilkkutäkistä prioriteetit ja hoitaa ne ensin pois alta. Sen jälkeen voi istua palavereissa kun on tarkistanut, ettei ole pullonkaulana muiden asioiden edistämiselle. Ajankäytössä pitää olla kova kuri ja sitä pitää tehdä prioriteettien avulla.

– Minulla on kuukaudelle tavoitteet, joiden kautta lähestyn viikkoa ja sitä kautta työpäiviä. Aina tulee vastaan joitakin ad hock -hommia. Menen satunnaisesti mukaan myös asiakasprojekteihin, mutta ihmisille täytyy muistaa antaa työrauha. Menen tietysti aina silloin mukaan, jos minua pyydetään.

– Kun vaihdoimme uusiin toimitiloihin, niin siivouspalvelusta kysyttiin haluammeko siivoojan hoitavan tiskikoneen täytön ja tyhjennyksen. Olin kauhuissani ja sanoin, että ei missään nimessä. Kun minulla on kiireinen päivä toimistolla ja olen ollut suljettujen ovien takana palavereissa, menen keittiöön hoitamaan tiskejä. Kun ihmiset tulevat hakemaan kahvia, he lähestyvät minua helpommin ja tiskikonekeikkani kestää helposti puoli tuntia. Samalla olen saanut ihmisiin yhteyden ja kuullut, miten työt sujuvat. Olen helpommin lähestyttävä ja maanläheisempi. Tällaiset kohtaamiset ovat hyviä ja tärkeitä niin ihmisten kohtaamisen kuin liiketoiminnallisen käsityksenkin näkökulmista.

Kuinka tärkeää digitalisaatio on ollut ja onko siihen tullut iso kiihdytys viimeisten vuosien aikana?

– Sellainen lentävä lause on syntynyt, että aiemmin kehitysprojektit jotka kestivät kolme vuotta, tehtiin koronan aikana kolmessa viikossa. Kyllä sen näki, miten online-työkalut kehittyivät kun oli pakko kehittyä. Esimerkiksi Visma Pay on räjähtänyt aivan totaalisesti koska kaupankäynti on siirtynyt verkkoon.

– Minua kiinnostaa aina kestävä kehitys ja pitkän aikavälin tekijät. Emme puhu vain työkalujen muutoksesta vaan kaiken kaikkiaan työn tekemisen muutoksesta. Näemme toimistoissa kokonaisen murroksen ja nyt toimistoja lähdetään muuttamaan ihmisten kohtaamistiloiksi.

– Digitalisaation myötä menemme verkkoon ja tarjolla on erilaisia mahdollisuuksia, mutta kyse ei ole pelkästään siitä. Ihmisten käyttäytyminen muuttuu, jolloin kyse on myös siitä, miten työkalut pystyvät muuttumaan siinä mukana. Meillä on edelleen paljon kehitettävää ja asioita, joita pitää tehdä paremmmin. Onneksi on myös painetta kehittää järjestelmiä valmiiksi.

– Kun puhumme digitalisaation kehityksestä, niin se voi olla tukemassa asiakaskokemusta. Asiakaskokemuksen täysi digitalisaatio on asia, jota kuitenkin hieman arvostelen. En usko, että voimme täysin korvata kahden ihmisen kohtaamista. On tietysti tukimuotoja, jotka auttavat tiedon jakamista esimerkiksi vuorokauden ympäri.

Olemme panostaneet paljon asiakaskokemukseen. Pyrimme tuomaan työkaluja siihen, että taloushallinto ei olisi niin pelottava asia.

Osaatko kertoa, mitä eri aloilla on tapahtunut viime aikoina?

– Kun katsomme ohjelmistojamme isossa kuvassa, niin voimme nähdä, mitä liike-elämässä on tapahtunut isossa kuvassa. Meillä on toimialoja, jotka ovat kasvaneet huimasti. Tiedämme, että tällä hetkellä kaikki rakentavat ja remontoivat, pihaa jynssätään ja kodissa vietetään enemmän aikaa. Näemme siis, että on toimialoja joilla on voimakas imu päällä ja tilauskirjat täynnä.

– Tiedämme samaan aikaan, että kulttuuri, luovat alat ja matkailu ovat kokeneet yleensä enemmän sesonkivaihtelua ja ravintolat ovat olleet nyt koronan takia kokonaan kiinni. On vaikeampaa yleistää sitä, miten näillä aloilla menee ja vastaus riippuu myös toimialasta. Kun katsomme trendiä niin näemme, että kasvu joka joiltain toimialoilta tulee, ei riitä kattamaan sitä kuinka moni toimiala on tällä hetkellä suurissakin haasteissa.

– Silloin kun ei ole liiketoimintaa, on luonnollisesti vähemmän laskuja, joita lähetetään. Meidän tehtävämme Suomessa on nyt saada nämäkin toimialat takaisin liikenteeseen. Tilanne on vaikuttanut tietysti meihinkin, mutta ei niin voimallisesti kuin joihinkin näihin toimialoihin.

Kuinka hyvin yritykset yleensä tuntevat omaan talouteensa liittyvät numerot?

– Kun katsomme kouluaikoihin, niin joukosta erottuivat silloinkin esimerkiksi matematiikassa ja äidinkielessä menestyvät. Yrittäjissä näkyy myös hyvin helposti se, ovatko numerot helposti lähestyttäviä – ovatko ne kavereita vai peikkoja. Kun tapaat yrittäjän, joka on kartalla numeroista ja siitä miten raha liikkuu, niin silloin päätöksenteko on aika paljon paremmalla pohjalla. Kun liiketoiminnassa tulee koronan kaltaisia totaalisia shokkeja, kyvykkyys reagoida siihen lyhyellä aikavälillä on hivenen parempi.

– Voi olla intohimoinen yrittäjä ja hyvä siinä mitä tekee. Numerot voivat tuntua raskailta ja ärsyttäviltä. Silloin kun tunnistaa, että se ei ole minulle luontaista, niin siihen rooliin on hankittava joku, joka ei tunne niitä raskaiksi. Jollain on oltava käsitys numeroista. Kun pystyt katsomaan kassavirtaa eteenpäin, tiedät mistä raha tulee ja mihin se menee. Kun tehdään riskialttiita päätöksiä, pystyt mallintamaan päätösten vaikuttavuutta liiketoimintaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

– Jos on yksittäinen asia jonka haluaisin sanoa suomalaisille yrittäjille, niin se olisi kassavirran merkitys. Kun tiedetään numerot, niin päätökset ovat todella paljon laadukkaampia. Pääviestini on, että sinun ei itse tarvitse rakastaa numeroita, mutta hanki sellainen ihminen joka rakastaa niitä sinun puolestasi.

Sanon usein sitä, että numerot puhuvat minulle. Kaikille ne eivät puhu. Kun katsot samoja numeroita riittävän pitkään, niin kyllä ne alkavat kertoa sinulle omaa tarinaansa.

Onko sinulla antaa vielä vinkkejä siihen, missä vaiheessa yrityksen tulisi uskaltaa tehdä investointeja tulevaisuuteen?

– Minun on helppo puhua tästä oman ideologiani kautta. Me investoimme aina kasvuun. Kasvu ei tule yhdessä yössä ja kun lähdemme tekemään pakkoinvestointeja viimeisellä mahdollisella hetkellä, niin silloin ollaan usein investoimassa liian myöhään.

– Kokemukseni mukaan onnistuneimpia investoinnit ovat olleet kun kiireelliset asiat ovat vielä kiireettömiä ja investointeja lähdetään tekemään niin, että meillä on enemmän happea jota hengittää ja enemmän aikaa, että investoinnit ehtivät potkaista käyntiin. Tällaiset investoinnit ovat olleet parhaita niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

– Investoinneista tulisi saada tietynlainen kiire ja pakko pois. Hyvällä strategialla ja analyysillä hallitut riskit, jotka ollaan mallinnettu niin onnistumisen kuin epäonnistumisen kautta – sieltä saa usein parhaan ROI:n.

– Yhden asian haluan vielä sanoa. Jos sinulla on asia jota olet miettinyt jo aiemmin, mutta et ole saanut vielä tehtyä, niin aloita se tänään.