Arvoa tuottavaa työtä ovat koodirivit, joita kirjoitamme. Olen lukenut, että sitä voi olla vain 10% tai jopa 80%. On mielenkiintoista, kuinka paljon se vaihtelee.

Teksti perustuu Prochat-podcastin jaksoon, jossa Idention ohjelmistokehittäjät Sami Suo-Heikki ja Julius Rajala käyvät läpi Idention konsulttien työtehtäviä ja toimenkuvaa sekä sitä, mitä Identio tarjoaa asiakkailleen.

Konsultointi pitää sisällään paljon muutakin kuin koodin näpyttelyä, vaikka se usein onkin tärkeässä roolissa konsultin työssä.

Kuinka paljon konsultilla menee aikaa itse koodaamiseen ja muuhun työhön?

Ajankäyttö vaihtelee jonkin verran projektin luonteesta riippuen sekä vielä projektin eri vaiheissa. Julius Rajala kertoo, että nykyisessä projektissaan hänellä kuluu 40-50% ajasta koodin kirjoittamiseen. Selvitystyötä sekä ratkaisujen analysointia on jonkin verran – sekä oppimista, joka myös on konsultoinnissa keskeisessä roolissa.

– Yksi pääjutuista on, että selvitämme asioita ja pyrimme tarjoamaan keräämämme informaation mahdollisimman selkeänä pakettina asiakkaalle.

Sami Suo-Heikin meneillään olevassa projektissa on mukava tilanne. Hän uudelleenkirjoittaa vanhoja tuotteita. Pääpiirteittäin suunnittelu ja määrittelyt on siis jo hoidettu ja työ on enemmän koodin kirjoittamista.

– Pääsen ehkä 70 tai jopa 80 prosenttiin. Aiemmin oli myös niin, että vain 30-40 prosenttia saattoi olla koodaamista.

Jos asiakas siis etsii mukaan henkilöä, niin miksi hän ottaisi projektiin konsultin?

Identiolla osa konsulteista on ollut aktiivisesti mukana myös asiakashankinnassa. Monessa tilanteessa projekti alkaa siitä lähtökohdasta, että asiakkaalla saattaa jo olla jokin olettama siitä, että jokin tuote tarvitaan. Me tulemme mukaan projektiin joko rakentamaan täysin uutta palvelua tai mukaan vanhan järjestelmän ylläpitoon tai uudistamiseen.

Yleensä asiakkaiden tarpeet tuppaavat olemaan uuden rakentamista – oli kyse uudesta alustasta tai uusien ominaisuuksien kehittämisestä johonkin järjestelmään. Tällaiseen ympäristöön yritykset usein hankkivat konsultteja.

Jos asiakas on uusi toimija vaikka IT-puolella, voi olla todella vaikeaa löytää kokeneita koodareita, jotka olisivat sopivia henkilöitä siihen työhön. Konsultin hankkiminen tässä kohdassa on todella järkevää. Kun tuote kehittyy ja siirtyy ylläpitovaiheeseen, voi olla järkevää hankkia omia koodareita taloon. Konsultteja harvemmin otetaan ylläpitohommiin. Se voisi olla turhan kallista.

Konsultointi on hyvin vahvasti tiedon välittämistä. Olen ollut usein sellaisessa tilanteessa, jossa tulen asiakkaalle starttaamaan jotain uutta juttua. Vähitellen teen konsulttina itsestäni käytännössä hyödyttömän, kun koulutan asiakkaan devaajat ylläpitämään kyseisiä järjestelmiä. Jossain vaiheessa tulee ehkä myös se luopumisen hetki, jossa projekti jätetään kokonaan heille.

Yhteistyö yrityksen kanssa ei välttämättä lopu siihen, koska uusia projekteja löydetään usein. Tällainen elinkaari on kuitenkin ollut huomattavissa projekteissa.

Mitä on tekninen konsultointi ja miten me sitä teemme?

Kaikilla aloilla on varmasti olemassa konsultteja. IT-konsultteja on paljon ja on monia menestyviä yrityksiä, joilla IT-konsultointi on se pääjuttu.

Me olemme pääosin teknologiatalo. Tarkoituksenamme on palkata koodaajia, eli teknisiä osaajia. Työskentelemme konsulttityylillä eli meillä on omia asiakkaita, mutta teemme myös alihankintaa.

Meillä on henkilö, jolla on kokemusta asioista x, y ja z ja asiakkaalla on välitön tarve asioista x, y ja z. Tässä on meidän paikkamme kohdata asiakas.

Asiakkaalla on usein välitön tarve saada koodari tekemään jotain uutta tuotetta tai jatkokehittämään jo olemassaolevaa. Me tarjoamme heille siihen oikean ihmisen. Tarpeet ovat suurimmaksi osaksi koodaukseen liittyviä, mutta tarjoamme tietysti myös UI/UX-osaamista ja copywritingia. Ne ovat kuitenkin vielä pienemmässä roolissa.

Teknisessä konsultoinnissa vastataan asiakkaan teknologiatarpeeseen. Meillä on myös asiakkaita, jotka tiettyjen teknologioiden sijaan haluavatkin tietynlaisen palvelun. Miten tilannetta lähestytään konsultin saappaat jalassa?

Tilanteet eroavat toisistaan jonkin verran.

1) Jos haetaan tiettyjä teknologioita, niin ollaan yleensä ympäristössä, jossa asiakkaalla saattaa olla jo olemassa tiimi. He haluavat vahvistusta tiettyyn osa-alueeseen ja konsulttia haetaan teknologiapohjalla.

2) Jos on tilanne, jossa aletaan tekemään uutta palvelua, niin silloin ei etsitä niinkään tietyn teknologian osaajaa. Silloin katsotaan henkilöitä, joilla on osaamista alalta tai he ovat tehneet aiemmin vastaavaa. Silloin kokemus nousee tärkeämmäksi.

Uuden palvelun kehittämisessä on usein mukana palvelumuotoilua ja tiimi ei voi enää koostua pelkästään teknisistä osaajista. Monet konsulttitalot alkavatkin kasvaa pois pelkistä teknologiasaappaista. Samaa on huomattavissa myös Idention kehityksessä. On hienoa, että meidän kokoisella yrityksellä on tarjota kokonainen tiimi palvelun kehittämiseen. Tämä on suunta, johon toivoisimme liikkuvamme enemmän vielä tulevaisuudessa.

Vaikka teknologiaosaaminen on pääroolissa, niin sen soveltaminen ja tuotteistaminen asiakkaiden tarpeisiin on vielä tärkeämpää. Se on asiakkaille todella arvokasta. Kun pääset rooliin, jossa sinulla on luottamus ja saat rakentaa alusta asti asiakkaalle tärkeitä palveluja, niin siinä vaiheessa asiakas–konsultti-suhde on yleensä todella kypsä.

Monesti lähdetään liikkeelle siitä, että asiakas ei välttämättä tunne konsulttia ennestään eivätkä he ole tehneet aiemmin yhteistyötä. Silloin on epävarmaa, miten homma lähtee liikkeelle. On ollut suuri ilo nähdä, miten luottamus alkaa syntymään ajan myötä, kun näkee että homma pyörii.

Onko konsultin homma työskennellä yksin vai olemassa olevassa tiimissä?

Tämä riippuu varmasti paljon tuotteen laajuudesta. On suhtauduttava myös lievällä skeptisyydellä Full stack devaaja -termiin tai siihen, että yksittäinen konsultti voisi osata kaikki asiat kympin tasoisesti. Kuka pystyy rakentamaan modernia hajautettua järjestelmää mobiilisovelluksista backendiin asti? Jossain vaiheessa osaaminen loppuu todennäköisesti kesken.

Lähtökohtaisesti näkisimme, että meidän konsulttimme toimivat tiimissä – oli se uusi tai jo olemassa oleva. Kyllä vastaan tulee myös tilanteita, joissa työskennellään yksin projektin kanssa (esim. prototyyppien rakentaminen). Proof of concept -hommiin yksi konsultti on hyvä, mutta jos rakennetaan isompaa tuotetta, jolla on enemmän käyttäjiä, on hyvä hankkia monialaisempaa osaamista. Silloin palvelun kaikki palikat olisivat yhtä hyvin hiottu.

Mitä tehtäviä IT-konsultin työnkuvaan siis kuuluu?

Tiivistäisimme työnkuvan niin, että konsultin tehtävä on selvittää ja pyrkiä parhaan osaamisensa mukaan ratkaisemaan asiakkaan mahdollisia ongelmia. Hän hyödyntää niitä teknisiä taitoja ongelmanratkaisussa, joita hänelle on karttunut.

Lue myös: Miten ohjelmistoprojekti aloitetaan?