Suomi on digitaalisten palveluiden osalta varsin vahvassa asemassa. Suurin osa yhteiskunnallisista palveluista voidaan hoitaa verkossa jonottamatta aamusta iltaan virastotaloissa. Pankkiasiointi hoituu lähes kokonaan verkkopankissa. Korona-aika vain vahvisti digitalisaation merkitystä.
Entä jos käyttämäsi näytönlukija ei ohjaa verkkopankissa oikein tai et erota tekstin väriä taustaväristä päivittäistavaraliikkeen verkkokaupassa? Saavutettavuus on yhä valitettavan tuore teema ohjelmistokehityksessä ja monet palvelut ovat käyttökelvottomia suuren ihmisjoukon osalta.
Mitä saavutettavuus on? Lyhyesti voidaan sanoa, että sillä pyritään palvelemaan mahdollisimman laajaa käyttäjäryhmää tasavertaisesti. Käyttöliittymätoteutuksissa tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää kontrastia väreissä, semanttisesti korrektia HTML-markuppia, saavutettavien elementtien käyttöä ja näytönlukijoita ohjaavia aria-attribuutteja.
Suomessa saavutettavuuslainsäädäntö koskee toistaiseksi vain julkisen sektorin digipalveluita, mutta se kannustaa varmasti myös yksityisiä toimijoita keskittymään saavutettavuuteen.
Viime aikoina saavutettavuus on noussut puheenaiheeksi monissa keskusteluissa, muun muassa eräässä asiakkuudessa. Palaverin teemana oli palvelun saavutettavuus ja sen validointi. Suunnitelmissa oli tilata saavutettavuustestaus kolmannelta osapuolelta, mutta pitäisikö saavutettavuuden toteutuksesta laskuttaa lisätyönä? Koska kyseessä oli räätälöity SaaS-toteutus, ei kehitystyö varsinaisesti ollut laskutettavaa. Keskustelu herätti paljon ajatuksia ja hyviä pointteja.
Kuuluuko saavutettavuus kehittäjän perusvaatimuksiin vai onko se erityisosaamista, johon tarvitaan oma spesialisti? Ja entä validointi – miten, milloin ja kuka? Onko validointi turhaa jos käyttöliittymää ei ole suunniteltu saavutettavaksi?
Omassa pienessä päässäni rupesin pohdiskelemaan teemaa. Pian vertailin saavutettavuutta suosikkiteemaani tietoturvaan. Kokenut kehittäjä osaa tunnistaa kooditasolla mahdolliset hyökkäysvektorit ja välttää näiden viemisen tuotantoon. Ohjelmisto pysyy jokseenkin turvallisena, mutta kaikkia aukkoja on mahdotonta tukkia. Kriittisiä ohjelmistoja kohtaan tehdään tietoturvavalidointia kolmansien osapuolien toimesta ja tuotantoon resursoidaan tietoturva-alan erityisosaajia.
Voidaanko tätä verrata saavutettavuuteen? Mielestäni kyllä, mutta ongelmana lienee vielä osaamisen ja ymmärryksen puute.
Harva nykyinen koodari on koulutuksessa saanut työkaluja saavutettavuuteen tai omatoimisesti opiskellut sitä. Direktiiveillä voidaan ohjata vaatimustasoa, mutta tekijöiden tulisi parantaa osaamistaan saavutettavuuden saralla, samoin kun muilta osin ohjelmointitaitoja ylläpidetään ja parannetaan. Työnantajan tulisi myös aktiivisesti tarjota resursseja oppimiselle ja ymmärrykselle. Tästä olen ilokseni nähnyt myös positiivisia esimerkkejä koulutusten ja seminaarien kautta.
Saavutettavuuden osalta tärkeintä on lisätä keskustelua ja pitää sitä yllä. Me alan ammattilaisina olemme suurelta osalta vastuussa kehityksestä kohti tasapuolisempia digipalveluita. Meidän tulee ymmärtää saavutettavuuden merkitys ja sen toteuttaminen jokapäiväisessä työssämme – ei vain satunnaisten validointien ja sertifikaattien kautta.
Idention Sami ja Teemu työskentelevät tällä hetkellä julkisella sektorilla, joten saavutettavuus koskettaa heitä jo direktiivin kautta. Miten heillä otetaan saavutettavuus huomioon käyttöliittymiä toteutettaessa?
”Saavutettavuus on ollut jo pitkään kulmakivenä kehityksessämme valtion projektissa. Jokainen käyttäjälle näkyvä elementti luodaan saavutettavaksi ja laatu varmistetaan mm. käyttäjätestauksella sekä automaatiotestauksella. Suositukseni kehittäjille on joko luoda oma tai käyttää olemassa olevaa saavutettavaa komponenttikirjastoa. Kun tiimin kaikki kehittäjät käyttävät samaa saavutettavaa komponenttikirjastoa, voidaan saavutettavia näkymiä luoda erittäin luotettavasti ja kustannustehokkaasti.”
– Sami Suo-Heikki
Linkkejä:
Axe -selainlaajennus saavutettavuustestaukseen
https://www.deque.com/axe/
Lisätietoa saavutettavuudesta
https://saavutettavuusdirektiivi.fi/
