Idention toisella perustajalla ja toimitusjohtajalla Joonas Korganilla on nuoresta iästään huolimatta paljon kokemusta erilaisista yrityksistä ja johtamistyyleistä. Nyt hän toimii itse oman yrityksensä johtajana.
Mikä sinun taustasi on? Kerrotko vähän Identiosta?
– Olen valmistunut 2015 Turun ammattikorkeakoulusta tietotekniikan insinööriksi. Yksi unelmistani oli päästä IT-alalle töihin veljeni jalanjäljissä. Siitä menin myyntihommiin Vaadinille, jossa viihdyin melkein kolme vuotta. Sen jälkeen päätimme Sami Suo-Heikin kanssa laittaa yrityksen pystyyn. Olimme melkein 1,5 vuotta laskuttaneet sivutoimisesti, mutta ison asiakkaan myötä pystyimme siirtymään täysipäiväisiksi yrittäjiksi.
Teemme asiakkaillemme ohjelmisto- ja sovelluskehitystä, integraatioita ja pilvipalveluratkaisuja eli talosta löytyy koodaajia. Olemme kasvaneet jo reilusti yli 10 henkeen, joten on tärkeää myös välillä hidastaa. Minun pitää myös itse opetella uutta ja ratkaista erilaisia haasteita.
Jos kasvattaa puuta, on tärkeää kasvattaa myös juuria.
Mitä johtajuus sinulle sanoo? Puhutko johtajuudesta mielelläsi?
– Puhun kyllä. Alan pikkuhiljaa ymmärtää sen, että olen itsekin johtaja. Olen kuitenkin vielä nuori, 28-vuotias, ja muut alan yrittäjät ovat vanhempia ja kokeneempia. En ole koskaan aiemmin johtanut tiimiä tai ollut esimiesasemassa. Nyt minulla on työntekijöitä, joiden palkka minun on maksettava.
Johtamiskulttuuri ja johtajakäsitys ovat onneksi muuttumassa ja tietynlainen vanhanaikainen ”management of perkele” ei ole enää se juttu. Sukupolvet vaihtuvat ja asioista puhutaan vapaammin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Pieniä muutoksia on tulossa ja toivottavasti olen itsekin osa tätä muutosta.
Haluan olla nöyrä, enkä varmasti ole johtajana koskaan valmis.
Mistä olet tiennyt, että joku esimiehesi on ollut hyvä johtaja?
– Sanoisin, että he ovat olleet hyviä tyyppejä. Osaan yleensä myös aistia, onko ihminen hyvä vai ei. Olen huomannut myös konkreettisia asioita. He ovat antaneet vapautta ja mahdollisuuksia kokeilla asioita. Jos on ”epäonnistunut”, niin se ei ole ollut huono juttu, vaan silloin on tsempattu ja skarpattu eteenpäin.
Oletko imenyt hyviltä johtajilta oppia omaan johtamistapaasi?
– Aika pitkälti juuri edellä mainitut asiat. Itselleni on ollut iso juttu, että olen myös oppinut delegoimaan asioita. Olen oppinut siihen liittyen, että kannattaa delegoida päätöksiä eikä tehtäviä.
– Päätöksen delegointi on juuri sitä, että annetaan vapautta. Esimerkiksi Ventovuoren Mika on yksi parhaita johtajia, joita minulla on koskaan ollut. Häneltä olen oppinut paljon juuri siitä, että pitää antaa vapautta, tilaa ja luottamusta. Jos joku menee pieleen, se ei ole elämän loppu. Olen ylpein kulttuurissamme siitä, että kesken päivän voi lähteä kuntosalille tai hoitamaan omia asioita ja kukaan ei katso pahasti. Joissain paikoissa sanotaan, että voi ottaa vapauksia, mutta silti selän takana katsotaan vinosti.
Miten johtaja saa luotua kannustavan tai vapaan ilmapiirin?
– Yksinkertaisesti johtamalla esimerkillä. Lead by example. Pitää myös painottaa, että näin voi oikeasti toimia. Menen itsekin aamulla tai kesken päivän salille ja saavun välillä toimistolle vasta kello 11. Se luo kuvaa siitä, että muutkin voivat toimia niin.
Miten saat luotua itsellesi statuksen, että olet helposti lähestyttävä?
– Meillä on edelleen aika pieni yritys, niin se tulee varmasti aika luonnostaan. Minut on kyllä varmaan kasvatettukin oikein. Olen tosi leppoisa ja helposti lähestyttävä. Se on taito, joka minulla vain on. Se tulee luonteesta ja persoonasta.
– Olen ollut aina myös aikamoinen people pleaser. Välitän todella paljon siitä, miten muilla ihmisillä menee. Haluaisin esimerkiksi nostaa kaikkien työntekijöidemme palkkoja, koska he tekevät mahtavaa työtä ja ansaitsevat sen. Olen huolissani siitä, että annanko minä heille tarpeeksi. Minua ei kiinnosta niinkään se, että saanko itse tarpeeksi vaan pärjään aika pienilläkin asioilla. Siinä on tietyt heikkoudet ja voi tulla tiettyjä ongelmia, mutta olen ehkä onnistunut kääntämään sen vahvuudeksi.
Synnytäänkö johtajaksi vai kasvetaanko siihen?
– Veikkaan, että se on vähän molempia. Kuten alussa sanoin, olen edelleen itsekin hieman 50:50, että olenko oikeasti johtaja. Mielestäni siihen voi kasvaa, mutta joiltain se vaan tulee luonnollisemmin. Minullakin on tiettyjä luonteenpiirteitä, jotka edesauttavat sitä. Toisaalta minulla on myös piirteitä, jotka eivät edesauta sitä, kuten tuo ihmisten miellyttäminen.
– En osaa esimerkiksi olla kovin tiukka. En pelkää konflikteja, mutta huomaan, että välttelen niitä. Johtajana pitää vaan kestää painetta ja konflikteja jo ihan tavallisissa keskusteluissakin. Se on yksi heikkouksistani.
Mikä mielestäsi motivoi johtajia?
– Sanoisin, että työntekijöiden kasvu ja kokonaiskuvan kasvaminen. Se on parasta nähdä. Raha ei minulle paljoa merkitse. Voitin jo silloin, kun pääsin ensimmäistä kertaa IT-alan harjoitteluun ja sain kaksi tonnia palkkaa kuukaudessa. Kaikki siitä ylöspäin on minulle vain pelkkää bonusta.
– Myönnän kyllä, että on minullakin ego ja haluan paukutella, että olen kasvattanut näin hienon firman. Älkää nyt ymmärtäkö tätä kuitenkaan väärin. Se on toisaalta luonnollista. Jos lähtee rahan perässä tekemään mitä tahansa, se tarkoittaa, että todennäköisesti tulee epäonnistumaan.
Jos jostain isosta yrityksestä tarjottaisiin sinulle johtajan virkaa, niin voisitko harkita sitä?
– En luopuisi tästä firmasta ikinä. Sen puolesta sanoisin kieltäytyisin heti. Tällä kysymyksellä haetaan varmasti sitäkin, että voisinko tehdä sellaista, niin voisin. Minulla on itsekkäitä syitä ja epäitsekkäitä syitä pyörittää firmaa. Itsekäs syy on esimerkiksi se, että kyllähän minä turvaan omaa selustaani tässä monella eri tapaa. Jos joku menee pieleen, pääsen varmasti moneen firmaan töihin, koska olen onnistunut kasvattamaan yrityksen kolmesta henkilöstä viiteentoista – vieläpä hyvällä tuotolla. Voisin siksi olla esimiesasemassa jossain muussakin yrityksessä, koska olen oppinut sen. Tässä tilanteessa en kuitenkaan lähtisi mistään hinnasta pois omasta yrityksestäni.
– Visiomme ja tavoitteemme on jatkaa loppuun asti tämän kanssa. Emme halua myydä yritystä. Haluamme kehittyä ja kasvaa.
Mitä vinkkejä antaisit tuleville johtajille? Mitkä asiat valmentavat johtajuuteen?
– Olen itse opetellut sen vähän pakostakin, kun hyppäsin tähän rooliin. Totta kai luin paljon kirjoja, kuuntelin podcasteja ja opiskelin aihetta. Kävin myös seminaareissa ja lensin jopa ulkomaille opiskelemaan aihetta. Kaikki asiat ovat tulleet näiden kautta vuosien varrella. Aloitin tämän seikkailun vuonna 2013.
Sinulla ei tarvitse olla alaisia, että voit olla johtaja. Johtajuus lähtee aina itsestä ja itsensä johtamisesta.
– En sanoisi, että koulutus kuitenkaan ratkaisisi johtajuudessa. Toki hyvistä kouluista saa tietynlaista osaamista ja joissain paikoissa voi olla kannustavampi ympäristö. En kuitenkaan sanoisi, että sillä on niin paljon merkitystä. Kyllä sen oppii, kun tekee käytännössä. Jos haluaa lähteä treenaamaan johtajuutta, kannattaa ensimmäisenä katsoa peiliin.
Onko johtajuus muuttunut vuosien saatossa erilaiseksi?
– Kyllä se alkaa muuttumaan. Nykyään johdetaan ennemmin porkkanalla kuin kepillä. Pitää kuitenkin muistaa, että työt on tehtävä kunnolla, mutta pyritään silti johtamaan empatialla.
Miten johtajan pitäisi huomioida yrityksen jatkuva kehittyminen, joka mahdollistaa yrityksen vahvistumisen?
– Kyllä se on yksinkertaisesti jatkuva oppiminen. Pitää uskaltaa sijoittaa itseensä, ostaa mentorointia ja kuunnella, mitä sinusta puhutaan. Hakisin myös eriäviä mielipiteitä.
– Sanon usein työntekijöillemme, että olemme palkanneet heidät juuri siksi, että he osaavat enemmän kuin minä. Kannustan heitä sanomaan, jos joku on huonosti. On tärkeää pyytää jatkuvaa palautetta ja olla tarpeeksi nöyrä ottaakseen sen vastaan. Kuten sanoin aiemmin, teen itsekin tätä ensimmäistä kertaa. Tarvitsen sitä, että työntekijät sanovat minulle, jos joku asia kaipaa enemmän keskittymistä.
Hyvä jalkapallojoukkuekin vaatii välillä valmentajan vaihtamista. Koska mielestäsi johtajan tulisi tietää, että nyt yritys tarvitsee uuden valmentajan?
– Olen ehkä vähän liian kokematon vastaamaan tähän. Sanoisin kuitenkin, että ehkä siinä vaiheessa, kun lopettaa vastuun kantamisen. Silloin, kun et enää välitä asioista. Kaikki on kuitenkin loppupeleissä johtajan syytä. Jos työntekijä tekee jotain väärää, pitää muistaa, että minä olen palkannut hänet.
Vastuu on johtajalla.
– Joonas Korgan, Identio, CEO
