Kohti hyvinvoivaa ja tuottavaa työyhteisöä – vieraana työhyvinvoinnin ammattilainen Taneli Rantala





Erika Bergström

4.2.2021 · 5 min

Työhyvinvointi on puhuttanut jo aiemmin, mutta kulunut vuosi toi uusia haasteita mm. etätyöhön ja palautumiseen. Toimitusjohtajamme Joonas Korgan sai Prochat-podcastiin vieraaksi työhyvinvointia valmentavan Liftedin toimitusjohtajan ja perustajan Taneli Rantalan.

Kerrotko aluksi, mitä Lifted tekee?

– Meidän tavoitteemme on tehdä työelämästä hyvinvoivempaa ja tuottavampaa. Valmennamme etenkin tietotyötä tekeviä ogranisaatioita. Valmennamme ihmisiä itsensä johtamisessa, tiimityössä sekä esihenkilötyössä ja teemme paljon töitä strategisen henkilöstön kehittämisen puolella. Pääasiassa tekemämme työ on siis valmennusliiketoimintaa.

Miten huomasit, että ihmiset eivät voi kovin hyvin?

– Se näkyi ihan päällepäin, kun jutteli ihmisten kanssa ja kyllä se näkyy myös omassa elämässäni. Ei pelkästään matkustelu, vaan ylipäätään esimerkiksi konsulttilafkassa työskentely, voi olla raskasta. Joissakin organisaatioissa on menty eteenpäin tässä asiassa viimeisen 50 vuoden aikana ja se on hieno juttu.

"Tietotyö on rankkaa. Meiltä vaaditaan huippu-urheilijaan verrattavia suorituksia joka viikko, emmekä ole oikeastaan valmiita siihen. Tämä ei ole pelkästään konsulttien, juristien tai lääkäreiden ongelma. Tämä on kaikkien tietotyötä tekevien ongelma."

Meidän pitää pystyä löytämään parempaa tasapainoa elämässämme ja käyttämään laadukkaampia työkaluja. Olemme jotenkin lähteneet siihen, että teemme hommia kovempaa ja jos puristamme lätkämailaa vielä vähän kovempaa, niin eiköhän se jossain vaiheessa helpota. Ei se vaan näytä helpottavan.

Huomasitko ihmisistä, että heitä ei oltu valmennettu riittävän hyvin?

– Todella harvaa on. Yleensä nämä asiat opitaan kantapään kautta. Esimerkiksi burnout on sellainen, jonka liian moni joutuu kokemaan eikä se ole mikään vahvistava kokemus. Henkisesti se voi tietyllä tavalla olla vahvistava, mutta jos miettii aivojen biologiaa, niin burnout ei tee meidän aivoistamme yhtään vahvempia. Sitä ei pitäisi kenenkään joutua kokemaan.

Itsensä johtamisesta ja työtavoista pitäisi pystyä puhumaan paljon enemmän – yläkoulussa, lukiossa ja viimeistään korkeakoulumaailmassa.

Olit pari vuotta strategiakonsulttina. Missä vaiheessa sinulle tuli fiilis, että tälle asialle pitää tehdä jotain?

– Minulla on opiskeluajoilta hyvä ystävä Jukka Joutsiniemi ja hänen kanssaan olemme sparrailleet hyvinvointia eri näkökulmista kouluajoilta lähtien. Samoihin aikoihin, kun minulle tuli oivalluksia omasta työelämästäni, niin Jukka painoi controllerin hommia isossa organisaatiossa. Kävimme paljon keskusteluja työelämästä ja sen tulevaisuudesta sekä myös omasta tulevaisuudestamme. Niistä keskusteluista syntyi idea Liftedistä. Tuli fiilis, että tätä pitää lähteä viemään eteenpäin ja hyvinvoinnista pitää tehdä helpompaa.

Pidimme tätä silloin onneksi aika suoraviivaisena ja mustavalkoisena ongelmana. Sittemmin se on osoittautunut hieman monisyisemmäksi, mutta se on kyllä samalla pitänyt mielenkiintoa yllä tässä vuosien aikana.

hyvinvoinnin-tie-drawing

Onko joitakin keskeisiä teemoja, jotka toistuvat työhyvinvoinnista puhuttaessa?

Stressinhallinta ja palautuminen on ollut kattoterminä asia, joka on ollut suuri haaste ihmisille. Se on paljon keskeisempi, kuin vaikkapa liikkuminen tai ravinto.

Ihmiset palautuvat hirveän huonosti. Olemme rakentaneet työelämän niin, että ei ole ok tehdä hommia tasapainoisesti tai ei ole ok pitää taukoja. Ikävän monessa organisaatiossa on jollain tavalla negatiivista, että pitää tauon. Voi myös olla, että se joka näyttää eniten facetimea tai näyttää vain yleisesti kiireisimmältä, olisi jotenkin tärkein työntekijä. Mittelemme täysin väärillä asioilla – ei tuloksilla, vaan sillä kuinka kiireinen on.

"Kiireestä on tullut jonkinlainen statussymboli."

IT-alan firmat ovat yleensä edelläkävijöitä näissä asioissa ja pitääkin olla, koska työntekijöistä kilpaillaan niin paljon. Työntekijät osaavat vaatia ja ansaitusti saavat myös vaatimaansa palvelua. Jos he eivät sitä saa, niin he saavat saavat sen toisessa organisaatiossa.

Tämä on kuitenkin yleinen ongelma, joka ei esiinny vain yksittäisillä ihmisillä tai yksittäisissä organisaatioissa. Nykyään pystytään tunnistamaan loppuunpalamisia ja mielenterveyden ongelmia paljon helpommin, mutta ei se ongelma silti ole suoraan siinä. Viime aikoina työterveystoimijat ovat raportoineet, että mielenterveyteen liittyvät sairaspoissaolot ovat nousseet korkeammiksi, kuin fyysisiin tekijöihin liittyvät sairaspoissaolot.

Todella monet organisaatiot panostavat hyvinvointiin ja huomaavat sen hyödyt. On näytetty monella tavalla, että hyvinvointi ja tuloksellisuus voivat kulkea käsi kädessä. Kun ihmiset voivat hyvin, he voivat suoriutua paremmin pitkällä aikavälillä.

"Jokaisen lähiesihenkilön pitäisi ymmärtää, että jokainen johtotehtävissä oleva johtaa myös organisaation hyvinvointia ja vie eteenpäin viestiä, että arvostamme hyvivointia."

Onko jotain tiettyjä teemoja, jotka nousevat esiin työhyvinvoinnissa vuonna 2021?

– Yksi on tottakai henkinen hyvinvointi ja henkinen jaksaminen. Ihmiset ovat tällä hetkellä aika vaikeassa tilanteessa. Monilla on terveydellistä ja taloudellista ahdinkoa.

Ihmisillä, jotka ovat saaneet jatkaa työssään, on yksinäisyyttä ja venyviä työpäiviä. Elämässä ei ole keskimäärin niin paljon iloa, kuin aiemmin on ollut. Todella tärkeä asia on siis omasta mielenterveydestä huolehtiminen.

Nyt kun etätyö on se, mitä tietotyöläiset tekevät, niin konkreettinen asia on työtavat. Miten teemme yksilöinä töitä? Entä tiiminä? Monissa IT- ja konsulttiyrityksissä on aiemmin tehty etätöitä, eikä se sinänsä ole uusi juttu. Tämä on kuitenkin verrattain uusi tilanne. Emme voi ajatella, että kyllä me nämä etätyöhommat osaamme. Meidän pitää viikoittain ja kuukausittain miettiä, miten voimme tehdä asioita fiksummin. Mitkä ovat yhteiset ja yksilölliset työtavat? Miten pidämme hyvinvoinnista huolta?

Tähän liittyy myös keskeisesti arvot. Miten meidän arvomme näyttäytyvät nyt, kun emme ole toimistolla? Varmistammeko edelleen, että meidän arvomme pitävät paikkansa?

Näetkö etätyössä myös mahdollisuuksia?

– Ehdottomasti ja katson tätä todella positiivisesti. Toki minulla on omat silmälasini päässä. Tykkään itse etätöistä, vaikka aiemmin tein ison osan työstäni toimistolla. Nyt olen suunnilleen 100% etänä. Viihdyn, saan enemmän tuloksia aikaiseksi ja sanoisin, että tiimimme toimii paremmin nyt kuin koskaan aikaisemmin. Kaikille ihmisille se ei tietenkään sovellu niin hyvin.

Etätyötä on tutkittu paljon ja on havaittu, että keskittyminen ja joustavuus paranevat, tulokset nousevat sekä autonomian tunne kehittyy. Hyviä tuloksia on paljon, mutta nämä kaikki ovat sellaisia, että ne eivät tule automaattisesti. Meidän pitää itse työstää omia ja yhteisiä tapojamme, jotta pääsemme kiinni näihin tuloksiin.

"Se on ihan sama, minkälaiset verkkarit sinulla on jalassa kotona ja kun jokin homma on tehty, niin se on silloin tehty. Ei sinun tarvitse näyttää facetimea enää siinä vaiheessa."


Haluatko kuulla lisää? Liftedin Yksi hyvinvointi -podcast tarjoaa näkemyksiä aiheeseen liittyen jokaiselle toimenkuvasta riippumatta.